Juulirde Al-Muallak (aarabeere: المسجد المعلق juulirde Al-Muallaq, e ibraniire: מסגד אל-מועלק Misgad Al-Muallak) anndiraande kadi juulirde Zahir Umar (aarabeere: مسجد  ‎‎‎‎‎ to Acre, leydi Israayiil.

Tariya

Juulirde ndee mahi ko e hitaande 1758 e juuɗe laamɗo Aarabeejo biyeteeɗo Zahir Al-Umar. Nde mahiraa ko e nder ladde e nokku ɗo njuɓɓudi ndi konu nguu yamiri, ndi caggal ɗuum wonti damal feewde e nokku biyeteeɗo Genoaese e nder wuro ngoo. Haa hitaande 1746, suudu nduu ina huutoree no jumaa nii, ko hoɗɓe e yahuud en Acre,[1] ina wiyee jumaa Ramchal.[2] Yahuudiyankooɓe ina njogii mahdi ndii haa jooni nde Zahir suɓii waylude ndi juulirde, kono o yoɓi ɓe mahdi ceertundi tawaandi e nder nokku yahuud en Acre.[1] Heddii ko woni e juulirde ndee ina jeyaa heen nokku ɗo kees ceniiiɗo oo woni ɗoo e binndi e ɗemngal Ebere.[3]

Mahdi

Juulirde nden woni ko e daande luumo wuro ɓooyngo Acre, woni hakkunde Khan al-Umdan e Khan al-Ifranj, nde ummii ko e dow mbedda.[1] Gila e yaasi, ko ɓuri teeŋtude e ko hollirta juulirde ndee ko dome mum leslese e ŋoral gonngal e minaret mum.[3] Naatgol juulirde ndee ina woni les ŋoral minaret asliijo oo.[3] Ooɗoo minaret wonnoo ko...ko municipaalitee Acre yani e hitaande 1950, tawi ina hollita wonde ina waawi bonnude kisal renndo.[3] Ɓanndu juulirde ndee ɓuri wonde ko suudu juulirde mawndu, ndu mbaydi kaaƴe,[1][3] Portiko mo cuuɗi tati ina adii damal suudu juulirde nduu.[3] Ko adii suudu juulirde nduu ina woodi suudu ɓurndu famɗude, ndu huutortee hannde ko defterdu.[1] Eskaal les damal ɓuuɓngal ina naata e nder galle hee.[3]

Ƴeew kadi Juulirde Jezar Pasha Tuugnorgal

Saron, hitaande 1997, p. 38.
"Acre: Nokkuuji diine e juulde". Moƴƴinaama gila e asli mum ñalnde 2009-06-09.
"Juulirde Muallaq". ArchNet. Ko 31-12-2008 ƴettaa.

Bibliografi Sharon, Moshe (1997), binndol aarabeeɓe ɓooyngol (CIAP), vol. 1, BRILL, ISBN 9789004108332