Amr ibn al-As Mosque

Juulirde
Named after	'Amr ibn al-'As
Lesdi	Misra
Nder laamoore	Damietta
Jonde kwa'odineto	31°25′23″N 31°49′5″E, 31°25′22″N 31°49′5″E

Juulirde Amri Ibn Al-Aas (aarabeere: مَسْجِد عَمْرِو بْنِ الْعَاصِ , e ɗemngal romaan: juulirde ʿAmr ibn al-ʿĀṣ) ko juulirde wonnde e Kayhayru, Misra. Innde mum ko hooreejo juulɓe aarabeeɓe biyeteeɗo Amr ibn al-As, juulirde ndee fuɗɗii ko e hitaande 641-642 caggal jibineede Iisaa, woni cakaare laamorgo Misra keso, Fustat. Ko adii fof ko juulirde nde meeɗaa mahde to Misra, nde jeyaa ko e juulirde adannde e nder Afrik.[1] Duuɓi 600, juulirde nde wonnoo kadi ko nokku keewɗo faayiida e nder jaŋde lislaam haa juulirde al-Muizz Al-Azhar to Kayhayru lislaam lomtii nde.[2] E nder teeminannde noogasɓere, ko nde juulirde nayaɓere ɓurnde mawnude e nder winndere lislaam.[3]

Nokku ɗo juulirde ndee woni ɗoo ko nokku ɗo Amr ibn al-As woni ɗoo. Gooto e ŋoral juulirde ndee ina waɗi suudu jokkondirndu e won e mbaadiiji maantinɗi e ɓiyiiko, Abdu Allah ibn Amr ibn al-As. Sabu mahngo yaajngo e nder teeminanɗe alaa ko heddii e mahdi asli ndii, kono jumaa mahaaɗo oo ko nokku maantinɗo, ina waawi yiyeede e ko anndiraa hannde Kayhayɗi ɓooyɗi ɗii. Ko juulirde gollorde, jogiinde jamaanu dewondirɗo, so juulde waɗaaka, ina udditanaa kadi hoɗɓe e turismaa.[4] Nde anndaama e tiitooɗe keewɗe ko wayi no Taj al-Jawame’ (Aarabeere: تاج الجوامِع, lit. ‘Kuɗol Juulirɗe’).[2]

Juulirde Amru Bun As

Wakere

Ndee feccere siftoraani hay lowre wootere. Tiiɗno wallu moƴƴinde ndee feccere e ɓeydude citations e iwdiiji koolniiɗi. Kaɓirɗe ɗe ngalaa iwdi ina mbaawi luulndeede e ittude. (Mee 2021) (Janngu no e ndeer nde ittata ndee mesaas)

E wiyde aadaaji, nokku gonɗo e fuɗɗoode oo ko colli suɓii. Amr ibn al-As, e dow yamiroore Kaliifa Umar, ko seneraal aarabeeɓe heɓtuɗo Misra e juuɗe Romee en. E hitaande 641, ko adii nde kanko e konu makko ɓe njani e laamorgo maɓɓe Aleksandriya (to bannge worgo-fuɗnaange maayo Niil), komandaŋ oo waɗiino laylaytol mum to bannge fuɗnaange maayo Niil, to bannge worgo maayo. No daartol ngol siforii nii, ko adii nde o ummotoo hare, 6icfcfo 6aleejo 6oornii wutte e nder laylaytol komanda. Nde o arti e nafoore, omo haani suɓaade nokku ɗo o waɗata laamorgo keso, nde tawnoo Umar yamiriino wonde ɗum waawaa wonde to Aleksandriya woɗɗuɗo. Ko ɗum waɗi komandaajo oo heɓi heen miijo ngam bayyinde nokku ɗo eggudu dogdu nduu woni ɗoo, ko caka laamorgo keso, hono Fustat, walla Misr al-Fustat, « Wuro Tente ». Komandaajo oo mahii Juulirde mawnde e nokku ɗo laylaytol mum woni ɗoo e nder hoɗorde ndee.[5]

Juulirde Amr to Kayhayɗi. 1893. Defterdu Wilbour to bannge ganndal Misra, to suudu defte Brooklyn

Suudu

Yiyngo nder juulirde ndee

Ejipt - Juulirde Amru, Kayhayɗi. Defterdu Brooklyn, defterdu Goodyear

Arcades e nder Juulirde Amru ibn Al-As

Laylaytol adanngol ngol ko njuuteendi mum ko 29 meeter, njaajeendi mum ko 17 meeter. Ko suudu lesru, ndu koloñaaluuji peewnaaɗi e ƴiye palɗe pecciraaɗe, kaaƴe e birik looɗe, ɓuuɓɗe e dow leɗɗe e baagal palɗe. Leydi ndii ko kaaƴe. Nder mahdi ndii, njiimaandi feewde Makka teskaaka e niche concave no ɗum wayi e juulirɗe caggal ɗee kala. E nder heen, coloŋaaji nay ina kuutoree ngam hollirde bannge Makka, ina mbaɗee e dow mahol Kibla. Nde mawni haa nde waawi rokkude konu komandaajo oo nokku juulde kono nde alaa heen paabi goɗɗi, nde alaa kadi minareeji.[4]

Ko guwerneer Maslama ibn Mukhallad al-Ansari mahi nde haa timmi e hitaande 673, o ɓeydi heen minareeji nay, gooto e kala ŋoral juulirde ndee, o ɓeydi heen laabi ɗiɗi. Ɓeydagol ɗiin minareeji addani noddaango ngoo naneede e kala nokku, juulirɗe goɗɗe ɓadtiiɗe ɗee ƴetta ɗum. Gomnaajo Abd al-Aziz ibn Marwan ɓesdi juulirde man nder hitaande 698 nden boo ɓesdi juulirde man laabi ɗiɗi. E hitaande 711, niche juulde concave ɓeydaama ngam lomtaade niche flat. E hitaande 827, nde waɗii laabi kesi jeeɗiɗi mahaaɗi, ina nanndi e mahdi kibla, woni bannge juulɓe njiylotoo e nder juulde. Kala laawol ina waɗi arcade koloñaal, koloñaal gadiiɗo e kala rowre ina jokkondiri e mahol ngol e dow architrave leɗɗe taƴɗe e frieze.

E hitaande 827, guwerneer Abdu Allah ibn Tahir ɓeydii ɓeydooje e juulirde ndee. Nde ɓeydaama haa nde mawni hannde, ndeen kadi mahol juulirde hannde ndee to bannge funnaange mahaa.

E teeminannde 9ɓiire, juulirde ndee ɓeydaama e juuɗe Kaliifa Al-Mamun Abbasiid, o ɓeydi heen nokku keso to bannge funnaange-rewo, o ɓeydi njaajeendi juulirde ndee haa 120m x 112m.

E sahaa gooto e jamaanu Faatimiyankooɓe, jumaa oo ina joginoo minareeji joy. Ɗe ngoni nayi, gootel haa damal fuu, gootel haa dammugal. Kono, joyi ɗii fof jooni njahii. Minaaruuji jooni ɗii ko Mourad Bey mahi ɗum en e hitaande 1800. Kadi, Kaliifa Faatimiyankeejo al-Mustansir ɓeydi heen jolngo kaalis e niɓɓere juulde nde Saladiin itti haa jooni nde juulirde ndee artiraa caggal yiite to Fustat.

E hitaande 1169, wuro Fustat e juulirde ndee mbonnaama e yiite, tawi ko wizir leydi Ejipt, hono Shawar, yamiroore halkude ɗum ngam haɗde wuro ngoo heɓteede e juuɗe soldateeɓe. Caggal nde konu Nur al-Din ndiiwaa, nokku oo heɓti konu Nur al-Din, Saladiin heɓti laamu, kadi waɗi...juulirde ndee mahiraa ko e hitaande 1179. E nder oon sahaa Saladiin waɗi belvedere mahaaɗo les minaret.

E teeminannde 14ɓiire, Burhaan Diin Ibraahiima Mahalli yoɓi njoɓdi moƴƴitingol juulirde ndee. E hitaande 1303, Emir Salar artiri jumaa oo caggal nde leydi yerɓi. O ɓeydi heen kadi nokku juulirde (stucco) ngam mahdi yaajndi juulirde ndee, nde alaa ɗo haaɗi.

E teeminannde 18ɓiire gooto e ardiiɓe Mamluk en Misra, Mourad Bey, yani e juulirde nde sabu ŋakkeende ndeen yamiri yo nde feewne e hitaande 1796, hade gargol Napoleyoŋ Farayse to Misra. E nder mahngo Mourad, mahooɓe ɓee ustii limoore rowrowre koloñaal gila e jeeɗiɗi haa e jeegom, ɓe mbayli mbaydi jolɗe ɗee ngam waɗde ɗe tiiɗɗe e mahol kibla. Ina gasa tawa kadi ko e oon sahaa minaraaji heddiiɗi ɗii ɓeydaa.[4] E nder laamu Farayse ko heewi e dekoraasiyoŋ leɗɗe nder leydi ko konu Farayse ƴetti ɗum ngam waɗde leɗɗe.[3]

E hitaande 1875, jumaa oo kadi feewnaama. E teeminannde 20ɓiire, e laamu Abbas Helmi II mo Misra, jumaa oo waɗii moƴƴitingol goɗngol. Feccere e damal ngal feewnaama e kitaale 1980.[4]

Feccere tan e mahdi juulirde ɓooynde nde yi’etee haa jooni ko yoga e architraves, ɗe mbaawi yiyeede e dow mahol juulirde fuɗnaange. Ina gasa tawa ɗeen ɓeydaama e sahaa mahngo e hitaande 827.[6]

Yiyngo panorama nder jumaa

Teskorɗe e tuugnorgal

Doris (1993). "Mahdi Lislaam arannde haa Kayhayru". Arsitektuur lislaam to Kayhayɗi: Naatgol. Duɗal jaaɓi haaɗtirde Amerik to Kayhayɗi. p. 47.

"Juulirde Amru Ibnu Al-Aas". sis.laamu.yeru. 20 sulyee 2009. Mooftaa ko e asli mum ñalnde 8 mee 2019. Ƴeewtaa ko ñalnde 16 mee 2020.

Passant, Mohammed (12 abriil 2018). "Siruuji jumaa Amr ibn al-Aas, nayaɓo e nder aduna Lislaam". Kabaaru ñalnde kala. Kayhayɗi, leydi Ejipt. Mooftaa ko e asli mum ñalnde 23 lewru Yarkomaa 2020. Ƴeewtaa ko ñalnde 23 Suwee 2018.

Seede gite, p. 124

"Juulirde ʿAmr ibn al-ʿĀṣ | Daartol, moƴƴitingol e maanaa | Britannica". www.Britaan.com. Keɓtinaama ñalnde 28 Duujal 2023.

"'Amr, Juulirde". Saggitorde mahdi lislaam. Moƴƴinaama gila e asli mum ñalnde 22 lewru Yarkomaa 2005.

Ƴeew kadi

Doggol juulirɗe

Doggol juulirɗe Afrik

Doggol juulirɗe leydi Ejipt

Iwdiiji

Behrens-Abuuseif. Doris. 1989. Mahngo lislaam to Kayhayɗi. Leyden: E. J. Bril.

Kreswell, K.A.C. 1940. Arsitektuur juulɓe arano, vol. II. Jaaynde jaaɓi-haaɗtirde Oxford. Defte Naalankaagal Hacker, New York, hitaande 1979.

Jahgol seedeeji: Ejipt. Londres: Dorlin Kindersley. Hitaande 2007 [2001]. ISBN 978-0-7566-2875-8.