Bhojshala
Bhojshala (IAST: Bhojaśālā, sahaa e sahaa fof Bhoj Shala, firti ko 'Saal Bhoja') ko galle daartol gonɗo e Dhar, Madhya Pradesh, Inndo. Innde ndee ummorii ko e laamɗo mawɗo biyeteeɗo Bhoja mo laamu Paramāra to caka leydi Indiya, gardinooɗo jaŋde e naalankaagal, mo golle Sanskrit mawɗe jowitiiɗe e yimre, yoga e mahngo njiylotoo.[1] Pecce mahdi mahdi ndii tigi rigi ko yontaaji ceertuɗi kono ɓuri heewde ko e teeminannde 12ɓiire ; yanaandeeji lislaam e nder duɗal jaaɓi haaɗtirde ngal ɓeydaama hakkunde teeminannde sappo e nayaɓere e sappo e joyaɓere.[1]
Ngonka jooni
taƴto
Bhojshala hannde ko Monument Nafoore Ngenndiire nde Wiɗto Arkewolosi Indiya reeni e nder sariya nokkuuji arkewolosi e heddiiɓe, 1958, anndiraango sariya AMASR. Mahdi ndii ina jogii limoore N-MP-117 e nder doggol monumndaaji jogiiɗi nafoore ngenndiire to Madhya Pradesh/Hirnaange. So tawii Hinndu en e juulɓe ina mbiya sahaa e sahaa fof nokku oo ina kuutoroo ɗum ngam juulde, Republique d’Inde ina jogii juɓɓule timmuɗe. E dow jamirooje Archaeological Survey to Indiya, juulɓe ina mbaawi juulde ñalnde aset, hindu en ina mbaawi juulde ñalnde talaata e ñalnde juulde ngam laamɗo Sarasvatī, woni Vasant Panchami. Lowre ndee ina udditanaa yillotooɓe e ñalɗi goɗɗi. Sariya nokkuuji dewal (kuule keertiiɗe), 1991 ina toɗɗii kadi njuɓɓudi e doosɗe monimaaji ɗii, tawi kuule ñalnde kala ina cifaa e kuule monumndaaji ɓooyɗi e nokkuuji arkewolosi e kuule 1959, bayyinaaɗe e jaaynde wiyeteende The Gazette of India.
Feññinde Helmere Jooni
taƴto
Helmere Bhojśālā (kañum ne Bhojshala walla Bhoj Shala) wonti jokkondirde e mahdi ndii e fuɗɗoode teeminannde noogas. Ndee innde tuugnii ko e binndi jimɗi e nate joometiri taƴɗe ɗe K. K. Lele, gardiiɗo jaŋde leydi ndii, gardiiɗo departemaa arkewolosi e nder leydi Dhar, yiyti e nokku hee.[2] Wi’de helmere Bhojśālā ndee ko K. K. Lele holliri ɗum e nder bayyinaango mum binndol Arjunavarman e nder hitaande 1905-06.[3] E nder ndee winndannde, Hultzsch ina jokki e ɓataake mo Lele neldi mo, sifotooɗo yiytude binndi Sanskrit e Prakrit to ‘Bhoja Shala’. Kuutoragol ngol wonti tabitngol e oon sahaa. Koppi ɓataake Lele oo, S. K. Dikshit heɓi ɗum, o yaltini ɗum e nder jaŋde makko e firo makko Pārijātamañjarī.[4] E oon sahaa, Kapiteen E. Barnes hollitii tan wonde juulirde ndee "ina anndaa e nder yimɓe Hindu en ko 'Raja Bhoja ka Madrassa', woni duɗal Raja Bhoja." helmere nde wonnoo ko "innde bonnde."[6] Kono e kitaale 1930, helmere Bhojśālā ndee ina tabitinaa no feewi, e kuule ɗe Dowla Dhar yaltini ina tuugnii e mum e les ndeeɗoo rubrik.[7]
Helmere Bhojśālā waawataa wonde e lowre tawaande gila e teeminannde sappo e jeenaɓiire walla ko adii ɗuum. William Kincaid (Sarwiis Siwil Inndo), e nder deftere mum « Rambles among ruins in Indiya hakkundeejo », yaltunde e jaaynde Antiquaire Inndo e hitaande 1888, haalaani Bhojśālā, o teskiima tan « Ɓunndu Hakkille » yeeso yanaande Kamāl al- Dīn, ina wiyee noon sabu keewal defte aarabeere nde njippii e ɓuuɓri ndii duuɓi keewɗi ko adii ɗuum.[8] Kincaid ko ƴeewoowo ƴoƴɗo kono o hoɗii Malwa duuɓi capanɗe ɗiɗi, omo jogii nafooje mawɗe e annduɓe ko fayti e annduɓe. Waasde helmere Bhojśālā e nder binndol makko ina hollita wonde "alaa aada guurɗo ko fayti e Bhojālā e nder duuɓi capanɗe cakkitiiɗi teeminannde sappo e jeenay" e nder ɓe o jokkondiri e maɓɓe."[9] John Malcolm yilliima Dhar, o hollitii wonde o mooftii toon binndi.[ 10] Ko ɗum woni Rāüla vela Roḍa, jooni ko Mumbai woni e mahdi ndii e hoore mum, Malcolm wiyi tan ko ɗum "juulirde bonnde".
Laamiiɗo Bhoja
taƴtoWinndannde mawnde: Bhoja
Laamɗo Bhoja, laaminooɗo hakkunde hedde 1000 e 1055 e nder caka leydi Indiya, ina jeyaa e laamɓe ɓurɓe mawnude e nder aadaaji leydi Indiya. [11] O woniino gardiiɗo naalankaagal mawɗo, ngam teddinde mo, annduɓe hindu en ndewi e aadaaji ɗii, ina ndokkira mo golle Sanskrit keewɗe ko faati e filosof, ganndal koode, safaara grammar, yoga, arsitektuur e fannuuji goɗɗi. E nder ɗeen, binndol janngeteengol no feewi, baawngol huutoreede e fannu jimɗi ko Śṛṅgaraprakāśa.[11][12] Ko ɓuri teeŋtude e golle ɗee ko wonde Sringara ko ƴoƴre teskinnde e doolnunde e nder winndere ndee.
Yanti e ballal makko e binndol e naalankaagal, Bhoja fuɗɗii mahde suudu dewal Shiva to Bhojpur. So tawiino nde timminaama haa ɗo o miijii ɗoo, suudu nduu ina fotnoo wonde laabi ɗiɗi mawnugol suudu dewal Hindu en to fedde monumen Khajuraho. Temple oo timminaama seeɗa, e seedeeji epigraphique ina kollita wonde Bhoja sosi e mahii temple Hindu en.[11]
Gooto e lomtiiɓe Bhoja ko laamɗo Arjunavarman (hedde 1210-15). Kanko e woɓɓe heewɓe, e nder aadaaji Hindu e Jain, ɓe njoginoo Bhoja e teddungal mawngal haa ɓe mbiyi walla ɓe teddini ɗum ko jibinannde (jibinannde) Bhoja walla laamɗo nannduɗo e Bhoja.[11][13] Teeminanɗe seeɗa caggal ɗuum, Bhoja heddii ko neɗɗo tedduɗo no seedaa e Prabandhacintāmaṇi Merutuṅga timmuɗo e fuɗɗoode teeminannde sappo e nayaɓere,[14] e Bhojaprabandha Ballāla winndi to Varanasi e teeminannde 17ɓiire.[15] Ndee aada jokki, e nder teeminannde 20ɓiire, annduɓe Hindu en cifondirii Bhoja ko yeru teddungal pinal maɓɓe taariindi, kadi ko huunde e mbaydi Hindu.[11][16]
Wiɗto e binndi
taƴtoGooto e binndi mboɗeeri ɗi K. K. Lele yiyti to Kamāl Maula
Nokkuuji arkewolosi to Dhār, haa teeŋti e binndi ɗii, ngaddi hakkillaaji Indologist en koloñaal, daartiyankooɓe e njuɓɓudi. John Malcolm siftinii Dhār e hitaande 1822, wondude e eɓɓooji mahdi ko wayi no baraasuuji ɗi laamɗo Bhoja peewni e timmini.[9] Jannde ganndal e binndi Bhojśālā jokki e darorɗe teeminannde sappo e jeenaɓiire e tiiɗnaare Bhau Daji e hitaande 1871.[9] Hello keso udditaa e hitaande 1903 nde K. K. Lele, gardiiɗo jaŋde e nder diiwaan laamɗo Dhār, habri binndi Sanskrit e Prakrit keewɗi e nder mahe e dow suudu saal pillar to Kamāl Maula.[17] Janngude binndi ɗii ko annduɓe ceertuɓe njokki haa hannde. Ceertugol e mawneeki alluuje binndaaɗe e nokku hee, ina heen binndi ɗiɗi serpentine rokkuɗi kuule grammaire ɗemngal Sanskrit, ina kollita wonde geɗe ɗee ngaddaama e nokku yaajɗo e limoore mbaydiiji ceertuɗi.
Rāula vela mo Roḍa
taƴtoJohn Malcolm siftinii wonde o ittii nate binndaaɗe e Kamāl Maula. [18] Ko ɗum woni binndol sifotoongol hannde ko Rāüla vela Roḍa, ko golle jimɗi keertiiɗi e mbaadiiji adanɗi e ɗemngal Hindi. Ndee winndannde fuɗɗii ko e fedde Aasiyankeewo Mumbai, caggal ɗuum nde artiraa e fedde wiyeteende Chhatrapati Shivaji Maharaj Vastu Sangrahalaya to Mumbai.[19]
Kurmasataka oo
taƴtoIna jeyaa e binndi ɗi K. K. Lele yiyti ɗii, alluwal ina waɗi aayeeji keewɗi e ɗemngal Prakrit ina yetta Kūrma walla Tortoise jibinannde laamɗo Viṣṇu. Kūrmaśataka ina sikkaa ko laamɗo Bhoja kono paleography winndannde ndee e hoore mum ina hollita wonde ndeeɗoo koppi winndaa ko e teeminannde sappo e ɗiɗmere walla sappo e tatiire. Binndol ngol ko Richard Pischel yaltini e hitaande 1905–06, e mbaydi kesiri e firo feeñi e hitaande 2003 e V. M. Kulkarni.[20] Binndol ngol ina hollitee hannde e nder galle hee.
Vijayasrinaṭika
taƴtoBinndi goɗɗi ɗi K. K. Lele tawi ina njeyaa e daartol ina wiyee Vijayaśrīnāṭikā ngol Madana winndi. Jaagorɗo laamɗo Arjunavarman, Madana ina joginoo innde 'Bālasarasvatī'. Binndi ɗii ina kollita wonde pijirlooji ɗii mbaɗaama yeeso Arjunavarman e nder suudu dewal Sarasvatī. Ɗum ina hollita wonde binndol ngol ina waawi ummoraade e nokku ɗo Sarasvatī woni ɗoo.[22] Binndol ngol ina hollitee hannde e nder galle hee.
Binndi grammaire
taƴtoMahdi ndii ina waɗi kadi binndi grammar serpentine ɗiɗi. Ɗee binndanɗe ngaddani K. K. Lele siftinde mahdi ndii ko Bhojśālā walla suudu Bhoja sabu laamɗo Bhoja ko binnduɗo golle keewɗe ko faati e jimɗi e grammar, ina jeyaa heen Sarasvatīkaṇṭhābharaṇa walla ‘Koɗorɗe Sarasvatī][3]
Sarasvaati
taƴtoE hitaande 1924, ko ina wona duuɓi capanɗe ɗiɗi caggal nde Lele anndini Bhojaśālā e Kamāl Maula, O. C. Gangoly e K. N. Dikshit njaltinii nate binndaaɗe e nder suudu defte Biritaan, ɓe kolliti wonde ko Sarasva Rāja Bhoja ummoriiɗo Dhār. Ngolɗoo ciimtol jaɓaama no feewi, tee ina waɗi batte keewɗe. Sifaa gonɗo e nder suudu defte Biritaan ina heewi anndeede ko Sarasvatī mo Bhoja e duuɓi garooji ɗii.[25]
Binndol ngol e sewnde ndee ina siftina laamɗo Bhoja e Vāgdevī, innde woɗnde Sarasvatī.[1] Konngol ‘Vāgdevī’ ngol firti ko laamɗo haala, artikulaasiyoŋ e janngugol. Kono, caggal ɗuum, janngugol binndol ngol annduɓe Inndonaaɓe e ɗemɗe Sanskrit e Prakrit, teeŋti noon e Harivallabh Bhayani,[26] hollitii wonde binndol ngol ina winnda waɗde sewnde Ambikā caggal nde Jinas tati e Vāgdevī mbaɗi.[27] E konngol goɗɗol, hay so Vāgdevī ina haalee, faandaare binndol ngol ko winndude waɗde natal Ambikā, woni seppo ngo binndol ngol taƴaa e dow mum.[28] Yanti heen, binndol ngol ina hollita wonde Sarasvatī to Dhār ko sifaa Jain laamɗo debbo oo.
Binndol Ambikā: Firo
taƴtoFiro ngoo rokkaama ɗoo ngam ƴeewndaade.[29]
Auṃ. Vararuci, gardiiɗo diine laamɗo Bhoja (Dharmmadhī) Candranagarī e Vidyādharī [caɗeele diine Jain], apsaras [hono no mbiyru-ɗen nii] ngam ittude [majjere ? by...?], wonde Vararuci, nde tawnoo ko adii fof ko Vāgdevī yumma [e] caggal mum tatiire Jinas, waɗi ndee natal Ambā belngal, ngal meeɗaa heewde ɓiɓɓe. Barke! Ko Maṇathala, ɓiy Sahira, wari ɗum. Ko Śivadeva ganndo oo winndi nde. Hitaande 1091.
Ikonografi
taƴtoAnndinde seppo British Museum ko Ambikā ina tabitinaa e sifaaji ikonogaraafi jowitiiɗi e natal Ambikā tawaangal e nokkuuji goɗɗi.[30] Yeru ɓurɗo ɓadaade ko Ambikā to Sehore ummoriiɗo e teeminannde sappo e go’o.[31] Hono no sewnde Dhār nii, natal Sehore ina hollira suka ina wacfa liyon e koyngal laamcfo debbo oo, ina jogii 6anndu ina darii bannge gooto.
Nokku Sarasvatī jooni oo
taƴtoBinndi dow limngal Ambikā ɗon holla dow Vāgdevī haa Dhār ɗon hokka sifaa Jain Sarasvatī. Kono Vāgdevī kaaleteeɗo oo ina jogori taweede tawo walla nattii woodde. Merutunga, binndol e fuɗɗoode teeminannde sappo e nayaɓere, hollitii wonde Dhanapāla, binndoowo Jain mawɗo, hollitii alluuje Bhoja e nder suudu dewal Sarasvatī ɗe o winndi e jimɗi makko ɗi o waɗnoo e Jain gadano Tīrthaṃkara Adinātha.[1][32] So tawii jimɗi ɗii, Ṛṣbhapañcāśikā, ina ndesndaa, alluuje ɗee, hono natal ngal, njiytaaka.[33]
Laamu Chaulukya e Vaghela ƴettii jikkuuji bonɗi e Dhār, ɓe ndartini wuro ngoo laabi keewɗi e balɗe maayde laamu Paramāra. Ɓe itti defte binndaaɗe haa hirnaange leydi Indiya ɗo binndi Paramara njiylotoo, ndesndaa, Ṛṣbhapañcāśikā ina jeyaa e maɓɓe. Binndi Vīsaladeva ummoriiɗi Kodinar ñalnde 1271 ina mbinnda sosde jarne wellitaare (ketana) e kolees (sadas) ceniingo Sarasvatī, ina hollita wonde, gaa gaa binndi, laamɓe Gujarat kadi ittii natal ceniingal Sarasvatī, mahii suudu kesu wonande mo, woɗɗaani Somanat.[34]
Tenngaade renndo e ngonka hannde
taƴtoNo teskiraa e dow nii, mahdi ndii ko Monument Protected jogiiɗo nafoore ngenndiire e nder sariyaaji leydi Indiya, ina woni e les njiimaandi Arkewolosi leydi Indiya. Hinndu en e juulɓe fof ndokkaama yamiroore huutoraade nokku oo ngam juulde, ko ɗum fedde arkewolosi leydi Indiya. Tenngaade ina ummoo nde Vasant Panchami fawi e ñalawma Aljumaa. Arkewolosi leydi Indiya ina etoo rokkude hindu en e juulɓe fof waktuuji e ñalɗi ɗii. Kono noon, ɗum wonnoo ko sabaabu jokkere enɗam e sahaa e sahaa fof nde fedde diine nde jogori waɗde waktuuji gadani ɗii, salii yaltude nokku oo e sahaa nde waktuuji garooji ɗii mbaɗata.[35]
Daalaaji ko faati e sifaa e daartol mahdi ndii ina njokki gila e fuɗɗoode teeminannde noogas, tawi laamuuji leydi Dhar ina njaltina kuule ko adii jeytaare.[36] Gila ndeen, caɗeele sariya jowitiiɗe e ngonka ngonka ina ɓeydoo sahaa e sahaa fof, ko ɓuri jooni ko e hitaande 2024 e nder binndol feewde e Indore Bench to Ñaawirde Toownde Madhya Pradesh.[37] Ñaawirde ndee hollitii wonde « hujjaaji laaɓtuɗi to Bar ɗii, ɗi denndaangal lanndaaji luulndiiɗi ɗii mbaɗi ɗii, ina tiiɗtina miijo e miijo ñaawirde ndee wonde sifaa e mbaadi monimaaji ɗii fof, ɗi laamu hakkundeejo jaɓi jogaade ɗii, ina poti ustaade e woppiteede e caɗeele jiiɓru ». Kuulal ngal jaɓaama e Ñaawirde Toownde leydi Indiya.[38] So tawii ko batte wiɗto ganndal ngoo ina ɗaminaa, K. K. Muhammad etinooma ardaade kuulal ngal ñaawirdu nduu ƴetti e nder bayyinaango jaaynde yaltungo e jaaynde wiyeteende The Economic Times.[39] So tawii o teskiima e goonga wonde banngeeji ɗiɗi ɗii fof « ina poti ɗooftaade kuulal ngal ñaawirdu nduu ƴetti, ina teddina sariya nokkuuji dewal (kuule keertiiɗe) 1991, so wonaa sitti ».ng wondude e njamndi mboɗeeri e dow nokkuuji ɗii," haala makko wonde mahdi ndii wonnoo ko suudu dewal Sarasvatī, seedeeji ɗii mballitaaka (ƴeew Binndi dow ɗii, kollirooji binndi ɓurɗi heewde jowitiiɗi e Viṣṇu). Yanti heen, ina anndaa wonde Nokkuuji ceniiɗi Hindu en njippiima, ko ɓuri teeŋtude ko natal Rām tawaangal to Ayodhya e jooni ko e Orchha Laamɗo debbo Sila Devī to Amber Fort kadi ko noon addi ɗum gila fuɗnaange leydi Indiya haa Rajasthan, e waylude natal ceniingal ina tawee e Jainism. Golle ɗee ina njogii laabi luggiɗɗi e nder leydi Indiya, ina njahra ko famɗi fof e teeminannde joyaɓere [40].
Tuugnorgal
taƴtoWilis, Miikaael (2012). "Dhār, Bhoja e Sarasvatī: gila e ganndal Inndo haa e miijooji siyaas e caggal". Jaaynde fedde laamɗo Asii. 22 (1). Duɗal jaaɓi-haaɗtirde Cambridge: 129-153. doi:10.1017/s1356186312000041. S2CID 154892248.
M. Willis, "Dhār, Bhoja e Sarasvatī: gila e ganndal Inndo haa e miijooji politik e caggal," Jaaynde fedde laamɗo Asii 22, no. 1 (2012): 129-153. Ina tawee e internet: |url=https://zenodo.org/record/1154197. Heɓtinaama e lewru marse 2024. Kapiteen Ernest Barnes, gardinooɗo politik tuggi 1900 haa 1904, sosi departemaa arkewolosi tokooso e lewru suwee 1902, o waɗti Lele e gardagol.
Eugen Hultzsch, "Dhar prasasti mo Arjunavarman: Parijatamanjari-Natika by Mandana," Epigraphia Indica 8 (1905-06): 96-122.
S. K. Dikshit, Parija-Guru Madana lollirɗo Bala-Sarasvati (Bhopal, 1963). Zenodo. Ɗemngal 375588 : 10.5281
Ernest Barnes, «Kuulal XI. - Dhar e Mandu», Jaaynde Fedde Laamɗo Asii, Catal Bombay 21 (1904), p. 350.
C. E. Luard, Dowlaaji Hirnaange (Malwā). Gazette, pecce 2. Sereeji jaayndeeji leydi Indiya hakkundeejo, vol. 5 (Bombay, 1908): feccere A, hello 494-500. Ina heɓee e lowre arsiif.org, ƴeew: https://archive.org/details/in.ernet.dli.2015.206907/hello/n583/mode/2up?q=Dhar.
Dowla Dhar. Dhār Darbār धार दरबार. Vol. 57, No. 6. Asaweere 24 lewru bowte hitaande 1935. Ɓooygol ngol. Ina tawee e internet to: Zenodo. 10827582 : 10.5281/zenodo. Heɓtaama e lewru Mee 2024.
William Kincaid, “Njaajeendi hakkunde ŋoral e nder caka leydi Indiya,” deftere ɓooynde Inndo 17 (1888): 348-52. Ina tawee e internet: https://doi.org/10.5281/zenodo.5233055. Heɓtinaama ñalnde 02 abriil 2024.
Wilis, Miikaael (2012). "Dhār, Bhoja e Sarasvatī: gila e ganndal Inndo haa e miijooji siyaas e caggal". Jaaynde fedde laamɗo Asii. 22 (1). Duɗal jaaɓi-haaɗtirde Cambridge: 136-138. doi:10.1017/s1356186312000041. S2CID 154892248.
John Malcolm, Siftorde hakkundeere Inndo, defte 2. (London, hitaande 1824), 1: 28, tesko.
Wilis, Miikaael (2012). "Dhār, Bhoja e Sarasvatī: gila e ganndal Inndo haa e miijooji siyaas e caggal". Jaaynde fedde laamɗo Asii. 22 (1). Jaaynde jaaɓi-haaɗtirde Cambridge: 129-131. doi:10.1017/s1356186312000041. S2CID 154892248.
Venkatarama Raghavan, Śṛnggaraprakaśa mo Bhoja, 3e rev. ed. (Madras, hitaande 1940).
E. Hultzsch, “Dhar Prasasti mo Arjunavarman: Parijatamanjari-Natika by Mandana,” Epigraphica Indica 8 (1905-06): 96-122.
C. H. Tawney, deftere wiyeteende Prabandhacintāmaṇi walla kaaƴe yiɗde daartol (Kalkutta, 1901)
Louis H. Gray, Haala Bhoja (Bhojaprabandha), deftere fuɗnaange Amerik, vol. 34 (Haaven keso, 1950).
K. K. Munshi, gonɗo e mbaydi. Śṛṅgāramañjarīkathā, Singhī Jaina dokkal, no. 30 (Bombay, hitaande 1959): 90.
Wilis, Miikaael (2012). "Dhār, Bhoja e Sarasvatī: gila e ganndal Inndo haa e miijooji siyaas e caggal". Jaaynde fedde laamɗo Asii. 22 (1). Jaaynde jaaɓi-haaɗtirde Cambridge: 141–143 e binndanɗe. doi:10.1017/s1356186312000041. S2CID 154892248.
John Malcolm, Siftorde hakkundeere Inndo ina heen Malwa, e diiwanuuji jokkondirɗi (Londres, 1823). Adii yaltude to Calcutta e hitaande 1821 caggal ɗuum ƴeewtaama, ɓeydaa e defte ɗiɗi ngam yaltineede to London e hitaande 1823.
10:10, 11. 10:10, 10. 10:10, 10. 10:10. teeminannde sappo e ɗiɗmere e fuɗɗoode ɗemngal Inndo-Ariyan (Ahmedabad: Parshva Prakashan, 1994).
R. Piskel, deftere 8 (1905-06); V. M. Kulkarni, 2003). Deftere Kulkarni no heɓirtee e lowre njiylawu binndi Jain Quantum, https://jainqq.org/about.
S. K. Dikshit, winndiyanke, 1968 (Bhopal, 1968). Ina tawee e internet, ƴeew: Dikshit, S. K. (1963). Parijātamañjari innde vijayaśrī nde Raja-Guru Madana inniri Bāla-Sarasvati. Zenodo. 375588 : 10.5281/zenodo.
Zafar Hasan, EIM (1909-10): 13-14, pl. II, alaa. 2; Ciimtol hitaandewol ko faati e binndol Inndo (1971-72): 81, no. D. 73.
R. Birwé, ‘Firo Narāyana Daṇḍanātha e kuule III.2, 106-121 e deftere Bhoja’, Jaaynde fedde fuɗnaange Amerik 84 (1964): 150-62; binndol yimre ngol e ndee tiitoonde, wonaa binndol grammaire ngol, yaltinaama e Sarasvatīkaṇṭhābharaṇam laamɗo Bhoja, 3 vols., ed. e firo, Sundari Siddhartha (Delhi, 2009) ISBN 978-81-208-3284-8.
O. C. Gangoly e K. N. Dikshit, ‘Natal Saraswati e nder suudu defte Angalteer’, Rūpam 17 (lewru Yarkomaa 1924): 1-2; seedeeji findspot njaltinaama caggal ɗuum: [C. B. Lele], Binndi Parmar e nder leydi Dhar, 875-1310 caggal jibineede Iisaa. Sereeji binndanɗe daartol, v. 1 (Dhar: [Departemaa daartol e musee, 1944]): iii.
Ɗee ɗoo teskuyaaji bonɗi ina njiytee e M. Willis, "Dhār, Bhoja e Sarasvatī: Gila e Indoloji haa e Mitoloji politik e caggal," Jaaynde Fedde Laamɗo Asii. Jaaynde internet laaɓtunde ina tawee ɗoo: http://doi.org/10.5281/zenodo.1154197
Kirit Mankodi, 'Sewnde Paramāra e nder suudu defte Biritaan: Vāgdevī walla Yakshī Ambikā?’, Sammbodi 9 (1980-81): 96-103.
M. Wilis. "Yiytugol kesol ummoraade e njiylawuuji ɓooyɗi: Sewnde Jain e nder suudu defte Biritaan," Jaaynde CoJS 6 (2011): 34-36, ina tawee e internet: http://doi.org/10.5281/zenodo.2544721. Ƴeewee kadi Johan Levillain, "Koppiiji dokkuɗi e nder leydi hakkundeeri. Ɗemɗe rewɓe e seppooji e nder hitaande XIe," Jaaynde Duɗal Farayse to Fuɗnaange 107 (2021): 88-135.
M. Wilis. "Yiytugol kesol ummoraade e njiylawuuji ɓooyɗi: Sewnde Jain e nder suudu defte Biritaan," Jaaynde CoJS 6 (2011): 34-36, ina tawee e internet: http://doi.org/10.5281/zenodo.2544721. [C. B. Lele], Binndi Parmar e nder diiwaan Dhar, 875-1310 caggal jibineede Iisaa (Dhar, [1944]): iii, ina hollita wonde sewnde ndee yiytaa ko e hitaande 1875 nde galle laamorɗo wuro hannde oo waɗata.
Ngam binndol Sanskrit e ƴeewndo ngoɗngo, ƴeew Statue Ambika ummoraade e Dhar.
M. N. P. Tiwari, Ambikā e nder naalankaagal e binndol Jaina (New Delhi: 1989).
Sehore सीहो (Madhya Pradesh). Ambika. Zenodo. 3633937 : 10.5281/zenodo
Tawney, Ɓooygol, p. 57.
J. N. Farquhar, Binndi Diine Inndo (Oxford: Jaaynde Duɗal Jaaɓi-haaɗtirde, 1920, binndol adanngol e Inndo, 1967), p. 279, Arsiif internet ina woodi: https://arsiif.org/details/in.ernet.dli.2015.61837/hello/n295/mode/2up?q=Dhanapala.
A. S. Gadre, Binndi teeŋtuɗi ummoriiɗi e dowla Baroda (Departemaa Arkewolosi, Baroda, 1943), p. 74. Ina tawee e internet: 10.5281/zenodo.3568096. Ina siftinaa e M. Willis, "Dhār, Bhoja e Sarasvatī: Gila e ganndal Inndo haa e miijooji politik e caggal," Jaaynde Fedde Asiya laamɗo 22, no. 1(2012): 148.
Rogere juulirde Bhojshala-Kamal Maula: Hol ko woni luural dow juulirde-cum-juulirde fof?, Inndo hannde, Shreya Biswas (12 feebariyee 2016); "Indore ina mawnina Basant Panchmi">Indore ina mawnina Basant Panchmi, The Times of India, 2 feebariyee 2017
Yeru, Dowla Dhar. Dhār Darbār धार दरबार. Vol. 57, No. 6. Asaweere 24 lewru bowte hitaande 1935. Koɗorɗe 10.5281/zenodo.10827582.
Ishita Mishra, "HC Madhya Pradesh yamiri ASI wiɗto nokku Bhojshala," The Hindu (11 mars 2024). E nder laylaytol renndo: https://www.thehindu.com/news/national/other-states/madhya-pradesh-hc-yamiri-asi-wiɗto-de-juulirde-bhojshala-e-juulirde-kamal-maula-ngam-deɓɓude-sirluuji -karalla mum/winndannde67939817.ece Heɓtinaama e lewru marse 2024.
"Suudu sarɗiiji salii dartinde wiɗto ASI e juulirde Bhojshala-Juulirde Kamal Maula to Madhya Pradesh", Indian Express (01 abriil 2024). Heɓtinaama ñalnde 01 abriil 2024.
"Bhojshala wonnoo ko suudu dewal Saraswati kono banngeeji ɗiɗi ɗii fof ina poti ɗooftaade kuulal HC: Arkewolosi KK Muhammed". Jamanuuji faggudu. 25 marse 2024. ISSN 0013-0389. Heɓtinaama ñalnde 27 mars 2024.
M. Willis, Arkewolosi njuɓɓudi hindu: Templeeji e sosde laamɓe (Cambridge: Jaaynde duɗal jaaɓi haaɗtirde), p. 89. Ina tawee e internet: 10.5281/zenodo.1400173. Heɓtinaama ñalnde 01 abriil 2024.
Jokkondire yaajɗe
taƴtoWiɗto arkewolosi leydi Indiya
Dhār धार (Diiwaan Dhār, Madhya Pradesh). Natal Ambikā e binndol Bhoja ñalnde saṃvat 1091, foto e jokkorɗe goɗɗe.
Dhār धार (Diiwaan Dhār, Madhya Pradesh). Binndol jamaanu Bhoja e dow natal laamɗo Jain biyeteeɗo Ambikā ñalnde saṃvat 1091, binndol teskinngol.
Duɗal jaaɓi haaɗtirde Tokiyoo, albom fotooje
taƴtoKaɓirɗe wiɗto
Katalog virtuel karlsruher
Ko fayti e KVK
Defte internet
Acharya, wuro meerutunga (1902). Prabandhasintamani. Renndo Asii.