Bouli Ali Diallo (jibinaa ko e hitaande 1948) ko ganndo, daraniiɗo leydi Niiseer.

Bouli Ali Diallo
ɓii aadama
Jinsudebbum Taƴto
Ɓii-leydiyankaakuNiiser Taƴto
Innde ɓesnguDiallo Taƴto
Ɗuubi daygo1948 Taƴto
ƊofordeNiiser Taƴto
WoldeFaransinkoore Taƴto
Sana'ajijannginoowo, activist, ngaɗoowo siyaasaje Taƴto
Janngi toUniversité Cheikh Anta Diop, Montpellier 2 University Taƴto

Nguurndam e golle

taƴto

[waylu iwdi]

Ali Diallo janngii e duɗe janngirɗe keewɗe e fuɗɗoode jaŋde mum, ina jeyaa heen duɗal jannginooɓe Cours Normal to Tillabéri, ngal e oon sahaa jaɓata ko rewɓe tan e almudɓe.  Caggal ɗuum o naati duɗal jaaɓi haaɗtirde Dakar, ɗo o janngi kemikal e biyoloji, o heɓi doktoraa makko e mikrobiyoloji kuutorteeɗi e hitaande 1978, e duɗal jaaɓi haaɗtirde ganndal e karallaagal to Languedoc to Montpellier, ɗo o heɓi doktoraa makko e ganndal kuutoragol entomoloji1991.  [1]

O arti Niger ngam jannginde biology to duɗal jaaɓi haaɗtirde Abdou Moumouni,[2] golle ɗe o fuɗɗii waɗde e hitaande 1978. O golliima e golle njuɓɓudi keewɗe e nder duɗal ngal kadi;  tuggi 1987 haa 1993 ko o gardiiɗo jokkondiral caggal leydi, tuggi 1993 haa 1995 ko cukko hooreejo, tuggi 1999 haa 2005 ko gardiiɗo.  O woniino jaagorgal jaŋde ngenndiwal e hitaande 1995 e hitaande 1996, o woni cukko hooreejo duɗal jaaɓi haaɗtirde Afrik wirtowal tuggi 2002 haa 2004.

O woniino tergal e yiilirde Institut de recherche pour le développement e ONG Aide et Action, tuggi 1999 haa 2004 o ardii Fedde jannginooɓe rewɓe Afrik, nde o sosi fedde mum to bannge Niiseer.  Ali Diallo heɓii njeenaaje keewɗe ummoraade e Farayse e nder golle mum, ina jeyaa heen njeenaaje Ordre des Palmes Académiques, ɗe o woni ofisee, sabu golle makko to bannge jaŋde.[1]  O woni ko e daraniiɗo e nder leydi Niiseer, omo haala ko fayti e ƴellitgol fartaŋŋeeji jaŋde wonande rewɓe.[2]

Tuugnorgal

taƴto

[waylu iwdi]

^ Juppude haa:a b Abduuraama Idrissa;  Samuwel Dekalo (1 suwee 2012).  Saggitorde daartol leydi Nijeer.  Jaaynde hulɓiniinde.  ISBN 978-0-