Capussa
Capussa ko laamɗo leñol Numidiyanaaɓe ɓooyngol biyeteengol Massylii e hitaande 206 ko adii jibineede Iisaa. Ko kanko woni ɓiy Oezalces lomtiiɗo miñiiko, hono Gala, e jappeere laamu massylian.
Nguurndam
taƴtoOezalces ina joginoo laamu nguu no feewi gila ko kanko woni laamɗo ɓurɗo mawnude. Nde o maayi, lebbi seeɗa caggal nde o arti, ɓiyiiko mawɗo biyeteeɗo Capussa, bayyinaa laamɗo tawa Masinissa, ɓiy Gala, ina etoo daranaade hakkeeji mum nde tawnoo e nder doggol lomto, ko kanko tan woni caggal ɓiyiiko gorko biyeteeɗo Capussa.
Laamu Capussa juutaani. Lannda gaññeeje sosi ko Mazaetullus, mawɗo Numidiyanaaɓe jokkondirɗo e leñol laamɗo kono alaa hakke e jappeere laamu. Mazaetullus resiino debbo Oezalces, Kartaginaajo, ko ɗum addani mo ballal ko famɗi fof feccere e aristokraasi Punik jowitiingal e ma a taw gila e oon sahaa ngam ittude Masinissa e laamu, hay so tawii noon haa ndeen o golliima e nuunɗal nafooje Kartaago haɓooɓe e les njiimaandi Hadrus' yamiroore to Espaañ.
Capussa foolaa, waraa e kuudetaa mo Mazaetullus waɗi. O bayyini wonde laamɗo, Lacumazes, ɓiy Oezalces, ndeen o waɗti hoore makko laamɗo.[1][2]
Tuugnorgal
taƴto- ↑ Template:Cite encyclopedia
- ↑ Fage, J. D.; Oliver, Roland Anthony (1975). The Cambridge History of Africa (in Engeleere). 2. Cambridge University Press. p. 180. ISBN 9780521215923.