Christine afrifa

Christine Afrifa (jibinaa ko Christine Sussana Addaquay) ko debbo gadano leydi Ganaa, debbo Akwasi Afrifa. O golliima e ndeeɗoo biro gila e lewru abriil 1969, nde jom suudu makko ardii leydi Ganaa, haa e lewru suwee 1969, nde laamu siwil fuɗɗii, Kofi Abrefa Busia ƴetti laamu gardiiɗo jaagorɗe leydi Ganaa. O resii Akwasi Afrifa e hitaande 1968.[5] Caggal maayde gorko makko e hitaande 1979, o ummii o fayi leydi Angalteer.[6] Laawol gootol to Accra ina inniree e teddungal makko.[7] E nder Komisariyaa Ngenndiijo (NRC), o feeñii, o naamndii anndude hol baawɗo warde jom suudu makko e hitaande 1979.[8] O ñaagii kadi Komisiyoŋ oo nde ƴettata jawdi jom suudu makko kam e waɗde golle ko yaawi e dow ciimtol Greenstreet ngol wasiyii nafooje wonande Ex-Presidents e Hooreeɓe Dowlaaji.[9]

Tuugnorgal

Tette, Ransford (2010). Grafik ñalnde kala: Tonngoode 1 8139 1 feebariyee 2010. Fedde jokkondiral Grafik.
Deftere hitaande Ghana. Sosiyetee Grafik. Hitaande 1978.
E nder internet, Joy (2001-10-03). "Debbo Afrifa weltiima eɓɓaande komisiyoŋ nanondiral". Gana hannde. Heɓtinaama ñalnde 22-07-2021.
"Anndu mo yamiri warngo gorko am - Mrs Afrifa". Web Gana. 2001. Moƴƴinaama gila e asli mum ñalnde 25-03-2017. Heɓtinaama ñalnde 22-07-2021.
Fedde, Taylor e Farayse (1974). Duundeyankoore Mo woni Mo. Fedde Taylor e Farayse. ISBN 978-0-900362-72-9.
"MRS AFRIFA HENDU NRC YONTEERE WAƊDE". Web Gana. 2001. Moƴƴinaama gila e asli mum ñalnde 21-04-2019. Heɓtinaama ñalnde 22-07-2021.
"Laawol Afrifa Kerecee'en, wuro mawngo Akra". www.kartogiraaf.com. Heɓtinaama ñalnde 22-07-2021.
"Anndu mo yamiri warngo gorko am - Mrs Afrifa". Gana hannde. Heɓtinaama ñalnde 27-08-2022.
"Anndu mo yamiri warngo gorko am - Mrs Afrifa". Gana hannde. Heɓtinaama 2022-