Daniel Akomolafe Anirare Aladesanmi II
Daniel Akomolafe Anirare Aladesanmi II OBE CFR (1902 – 7 Yarkomaa 1983) ko Oba Yoruba, laaminooɗo Ewi Ado Ekiti e nder leydi Najeriya gila 1937 haa 1983.
Nguurndam adanɗam Aladesanmi jibinaa ko hitaande 1902[2] e Olori Ifalete e Oba Ajimudaoro Aladesanmi I, laaminooɗo Ewi mo Ado Ekiti hakkunde 1892 e 1910. Ko o Ekiti, fedde leñol Yoruba. O janngi to duɗal jaaɓi haaɗtirde Saint Andrews to Oyo[3] tuggi 1924 haa 1928. Nde o woni Saint Andrews o woniino gardiiɗo duɗal ngal, o woniino hooreejo fedde Ekiti Parapo. O golliima e ofisee toowɗo e nder laana njoorndi e hitaande 1933.[3]
Laamu Aladesanmi ƴetti jappeere laamu, wonti Ewi mo Ado Ekiti, ñalnde 18 lewru juko hitaande 1937.[4] Ado Ekiti ko wuro ɓooyngo e nder Fuɗnaange-rewo leydi Najeriya, ko ɗoon woni jooɗorde Diiwaan Ekiti.[5]
E hitaande 1940 hoɗɓe e Ado Ekiti ndartini laamu Aladesanmi, kono laamu koloñaal salii ittude mo.[6] Hitaande rewtunde ndee o sosi fedde wasiyaaji ngam ƴeewtaade eɓɓooji ƴellitaare to Ado Ekiti ko fayti e mahngo, yah-ngartaa, e peewnugol wuro. O toɗɗaa ko hooreejo leydi Pelupelu e hitaande 1938.[3] E lewru Yarkomaa 1950 o sosi nokku njulaagu to Ado Ekiti ngam sukaaɓe "kuutoragol juuɗe mum en e ngaandi mum en".[7] O tawtoraama batuuji jeytaare doosɗe leydi 1948 e 1959 to Londres[3], o woniino tergal e Diiso Yoruba Obas.[4]
Aladesanmi toɗɗaa cukko hooreejo suudu sarɗiiji hirnaange[3] ñalnde 28 suwee 1960, o woniino tergal fedde parlemaa Commonwealth. O woniino kadi Bencher suudu sarɗiiji hirnaange e kitaale 1960.[4]
E hitaande 1977 o yaltini deftere makko wiyeteende Nguurndam am gadani: nguurndam am.[8][9]
E nder laamu makko Aladesanmi rewi daartol koɗdiiɗo e nder laamu Ekiti gila e teeminannde sappo e ɗiɗmere e jokkondiral maɓɓe e leñol Ilesun.[10] O toɗɗaa ko Ofisee Ordre de l’Empire Angalteer e juuɗe Elizabeth II e ñalngu teddungal hitaande hesere 1962. E hitaande 1978 ko kanko woni gadano heɓde teddungal ngenndiwal Kumaniiɗo Ordre de la République Fédérale e juuɗe Olusegun Obasanjo. O toɗɗaa kadi hooreejo duɗal jaaɓi haaɗtirde Maiduguri[4] e lewru Duujal 1979, o woni e golle ɗee haa o maayi.[11]
Wade Aladesanmi maayi ko ñalnde 7 lewru Yarkoma hitaande 1983. O laamii ko Ewi mo Ado Ekiti haa o maayi.[12]
Ciimtol
taƴto"Abejide Adewale Aladesanmi(1938-2017) - The Nation Nigeria". 15 feebariyee 2017. "Ciftorde cukaagu: Oba Daniyel Aladesanmi 11 -". KABAAR. 11-11 hitaande 2017. Ƴeewtaa ko 2022-03-07. "Ciftorde cukaagu: Oba Daniel Aladesanmi 11". 11 noowammbar 2017. "Siftorde Oba Daniel Aladesanmi II - Ngenndi Naajeeriya". 8 lewru Yarkomaa 2014. "Siftorde Oba Daniyel Aladesanmi II - Ngenndi". Kabaruuji Nijeer cakkitiiɗi ɗii.com. Heɓtinaama ñalnde 25-09-2018. Lawal, Sadiku & Dopamu 2004, p. 266. Alokan 2004, p. 155. Harneit-Sievers, Axel (25 suwee 2018). Nokkuure nder duniyaaru: Taariiha nokkuuje kese diga Afrik e Asiya fombina. BRILL. ISBN 978-9004123038 – e nder defte Google. [1][jokkondiral maayngal] Babatola, jadesola (19 mars 2017). "KOƊƊI, JAŊƊI E GOƊƊI E GOLLAL EKITILLANDI PUƊƊI (1300-1950)" – e laawol ResearchGate. Template:Cite jaaynde: Cite jaaynde ina ɗaɓɓi |jaaynde= (ballal) Onyechi hitaande 1989, p. 76. Aladeojebi, Gbade (17 oktoobar 2016). Taariindi leydi Yoruba. Partiiji Afrik. ISBN 9781482862485 – rewrude e defte Google.
Tuugnorgal
taƴtoAlokan, Adeware (2004). Iwdi, Mawnugol & Ƴellitaare Laamu Efon Alaaye. Ile-Ife: Ko njuɓɓudi timmundi. ISBN 9789783456785. Lawal, Nike; Sadiku, ko Matiya; Dopamu, Ade (2004). Faamde Nguurndam e Pinal Yoruba. Trenton, New Jersey: Jaaynde winndereyankoore Afrik. ISBN 9781592210251. Onyechi, N. Nik (1989). Deftere arandeere Naajeeriya: deftere dow ɓiɓɓe lesdi Naajeeriya, hukuumaaji, e kuuɗe. Owerri, Naajeeriya: Jaayɗe Naajeeriya. ISBN 9789782839992.