Death and Succession
Maayde e lomtaade
taƴto[waylu iwdi]
El Kutumbi maayi ko e gaañanɗe hare ɗe o heɓi to Katsina balɗe tati caggal ɗuum. So tawii won nate mbiyi o maayi ko to Katsina, ko ɓuri moƴƴude ko o maayi ko to Kano. Muhammadu Alwali I woni Sultan Kano gadano maayde e konu haa Muhammadu Alwali II e nder Jihaadi Fula.[4]
Lomtii El Kutumbi ko ɓiyiiko biyeteeɗo Al Haji mo yaawi woppiteede. Taaniiko e ɓiyiiko Al Haji, Shekarau, suɓaama ndeen Sultan, e laamu makko Kano e Katsina ina mbaɗa nanondiral jam duumotoongal, ngal annduɓe lislaam njuɓɓini.[3]
Tuugnorgal
taƴto[waylu iwdi]
^ Juppude haa:a b Hisket, M. (1965). "'Jimol Bagauda': Doggol laamiiɗo Hausa e Homily nder Aaye--III". Bulletin Duɗal Fuɗnaange e Afrik, Duɗal jaaɓi haaɗtirde Londres. (2): 363-385. Doi:10.1017/S0041977X00075169. ISSN 0041-977X. JSTOR 611613. S2CID 222415215.
^ Juppude haa:a b c d Stilwell, Sean (sulyee 2001). "POLITIK KANO DO DUUƊI JUUTƊI Laamu to Kano, 1350-1950. M. G. Smith. Boulder: Jaaynde Westview, 1997. Jaaynde daartol Afrik. (2): 307-352. Doi:10.1017/S0021853701267899. ISSN 1469-5138. S2CID 154348659.
^ Juppude haa:a b c d e f Hiskett, M. (1957). "Taariindi Kano". Jaaynde fedde laamɗo Aasiyankoore leydi Angalteer e Irlande (1/2): 79–81. ISSN 0035-869X. JSTOR 25201990.
^ Juppude haa:a b c d Palmer, H. R. (1908). "Taariindi Kano". Jaaynde Duɗal Anthropologie Laamɗo to Angalteer e Irlande. 38: 58-98. Doi:10.2307/2843130. ISSN 0307-3114.