Dominic Gambo Yahaya

Dominic Gambo Yahaya (jibinaa ko 10 lewru Yarkomaa 1950) woni laamiiɗo hannde mo Atyap Chiefdom, lesdi Naajeeriya nder lesdi Kaduna, lesdi Naajeeriya. O anndiraa ko tiitoonde Agwatyap III.

Nguurndam e jaŋde puɗɗagol Yahaya jibinaa ko Taligan, Atyapland, e nder diiwaan Fuɗnaange mo alaa ɗo haaɗi, leydi Nijeer (hannde ko diiwaan Kaduna, leydi Nijeer) ñalnde 10 lewru Yarkomaa 1950.[3][5]

O fuɗɗii jaŋde makko ko e hitaande 1958, o naati duɗal leslesal St. Pius (jooni LEA) to Taligan (Magamia) hakkunde 1958 e 1964 ; Duɗal hakkundeewal St. Mary (hono laamu hannde), Fadan Kaje hakkunde 1965 e 1969 ; Kolleeji Barewa, Zaria hakkunde 1970 e 1971. Caggal ɗuum o naati jaŋde toownde to duɗal jaaɓi haaɗtirde Ahmadu Bello, Zaria hakkunde 1972 e 1975, o heɓi ɗoon seedantaagal B.Sc. (Hon.), Division toownde ɗiɗmere e nder geɗe leydi e hakkunde 1977 e 1979, heɓi M.Sc. e nder Pewnugol Wuro e Diiwanuuji ummoraade e duɗal gootal.[3][5] O tawtoraama kadi kursuuji, golle e seminaaji keewɗi e nder galle makko e nder leydi Najeriya e caggal leydi.[5]

Yahaya resi debbo biyeteeɗo Justina ñalnde 30 noowammbar 1979.[3]

Agwatyap (nyaamo) e debbo mum (nano) wakkati Buffet yuɓɓinaama nder suudu maako Atak Njei ngam teddingo hooreejo konu lesdi Naajeeriya, Christopher Gwabin Musa, nyande 31 lewru Duujal hitaande 2023. Kugal Yahaya fuɗɗii gollodaade e laamu diiwaan Kaduna e hitaande 1976, o wonti:

Ofisee peewnugol wuro II, e hitaande 1977 ; Mawɗo peewnugol wuro, 1987; Gardiiɗo diiwaan Kaduna, peewnugol wuro e leydi e hitaande 1989; Ardiiɗo mawɗo, hukuuma taskaramji e ɓamtaare wuro Kaduna (KASUPDA) hakkunde 1990 e 1993. O wonti kadi:

Hooreejo laamu nokkuure Kaduna woyla hakkunde Abriil 1994 - Mars 1996. Ndeke, o artii e golle e:

Biro ngam lesdi, wiɗitaaki e taskaramji lesdi lesdi Kaduna bana hooreejo, taskaramji wuro e lesdi hakkunde 1996 e 1998. O wonti ndeen:

Sekereteer duumotooɗo, Ministeer toppitiiɗo ko fayti e ndiyam, hakkunde lewru Yarkomaa, 1999 - Yarkomaa, 2000 ; Sekereteer duumotooɗo, ministeer golle e yah-ngartaa, lewru feebariyee 2000 - noowammbar 2001 ; Biro gollordu laamu, Biro hooreejo komisiyoŋ gollordu, diiwaan Kaduna hakkunde lewru Duujal, 2001 - lewru Seeɗto, 2003 ; Biro gollordu laamu, Biro hooreejo gollordu, suudu laamu, Kawo, hakkunde lewru Oktoobar, 2003 - 10 lewru Yarkomaa 2010, ɗo o woppi golle laamu.[3][5] Yahaya toɗɗaama ndeen hooreejo Goomu njuɓɓudi hakkundeejo, nokku laamu Zangon Kataf hakkunde 20 suwee 2011 - noowammbar 2012 ; be

Waɗii tergal e Yiilirde Ngenndiire Korse Sukaaɓe Ngenndiire caggal nde o woppi golle laamu.[5] Terɗe e njeenaaje Terɗe Yahaya wonnoo ko tergal de facto e nder:

Diiso binnditagol wuro (Najeriya), gila 1989 ; Banndiraaɓe Naajeeriya e nder duɗal peewnugol wuro (FNITP)[3][5] O woni kadi ko winnditiiɗo wuro.[5]

Njeenaaje O rokkaama njeenaari :

Njeenaari ngenndi ndii e hitaande 1991 ; e [3] . Koolaaɗo kuuɓal Mulumba (KSM).[5] Pape François e hitaande 2023 Deental dowla Caggal jiiɓru Zangon Kataf e lewru mee 1992 ɗo ko famɗi fof 21 ɓiɗɗo leydi Atyap nanngaa, ngoppitaa e nder kasoo tawa ñaawaaka walla ñaawaaka e nder kuulal 2 ngal laamu konu leydi Najeriya yaltini, Dominic G. Yahaya (oon sahaa ko golloowo laamu) ina jeyaa heen e nder ɓeen nanngaaɓe e ko aldaa e nuunɗal, ɓe keɓtinaama e nder fedde jeegom hade maɓɓe seertude caggal ɗuum ina jeyaa heen Bala Ade Dauke (hooreejo diiwaan Zangon Katab e oon sahaa e garoowo Agwatyap I), Maj. rtd.), Major John Atomic Kude (rtd.), e Peter Lekwot (miñiiko gorko Major Jeneral Z. Lekwot - mo wondude e Elias Manza e woɗɓe ñaawaama warngo), ko ɓe kasoo "Klaas keeriiɗo".[6] [7]

Jappeere laamu Yahaya, e maayde Harrison Bungwon, Agwatyap II, suɓaama ngam wonde Agwatyap garoowo e Laamu Atyap, ngam ardaade leñol Atyap. Ñalnde aset 12 noowammbar 2016, o rokkaama gollotooɓe e laamu nguu e juuɗe guwerneer diiwaan Kaduna to galle laamorɗo Atak Njei.[5][8][4]

Jumma yahaya gambo fonndasiyoŋ E fuɗɗoode lewru Noowammbar 2023, Yahaya fuɗɗii fedde wiyeteende Jumma Yahaya Gambo ngam wallitde haajuuji jaŋde yimɓe ɓe ownooɓe Fulɓe mbaɗi e nder Laamu mum.[9][10]

Tuugnorgal

"Ministeer geɗe laamu nokkuuji". Laamu leydi Kaduna. Moftinaama gila e fuɗɗoode ñalnde 15 lewru Yarkomaa 2021. Ƴeewtaama ñalnde 1 lewru Ut, 2020.
"Kaduna: Lekwot, laamɗo, woɗɓe ina nguya Jackson Zamani". Natal. Siilo 9, 2019. Ƴeewtaa ko 1 Ut 2020.
"MO WONI TO NIGERIA: YAHAYA, Dominik Gambo". Blerf. 29 mars 2017. Ƴeewtaa ko ñalnde 1 ut 2020.
Agbese, Andere (16 noowammbar 2016). "El-Rufai hokki gollooɓe laamu laamiiɗo aada". Toɓɓu Jannguɗo. Hoolaare ñalnde kala. Keɓtinaama ñalnde 31 sulyee 2020.
Simon, Reef (3 feebariyee 2017). "Laamɗo Atyap: Jaɓde Baton". Yeeso. Heɓtinaama ñalnde 1 lewru bowte 2020.
Dauke, B. A. (2004). Zangon Kataf: Jahgol leñol. Zaria: Muulngo Mangut. 154 haa 174. ISBN 978-125-812-9. Template:Cite deftere: Ƴeewto |isbn= nafoore: ƴeewndo (ballal)
"NISEER: KUUƊI."