Emir Zade Mosque
Juulirde Emir Zade (Gerek: Εμίρ Ζαδέ Τζαμί, e ɗemngal Turki: Emirzade Camii, lit. ‘Juulirde ɓiɗɗo Emir’) ko juulirde taariinde e jamaanu Ottomaan en, e nder wuro Chalcisbo, dow duunde Eger. Jooni ko musee mo yimɓe mbaawaa heɓde.
Lesdi | Yunan |
---|---|
Nder laamoore | Chalkideon Municipality |
Location | Chalkida |
Jonde kwa'odineto | 38°27′41″N 23°35′29″E |
Architectural style | Ottoman architecture |
Heritage designation | listed archaeological site in Greece, protected building in Greece |
Tariya
taƴtoJuulirde nde mahiraa ko juuti caggal nde Euboea yani e juuɗe Ottomaan en e teeminannde 15ɓiire, nde jeyaa ko e juulirɗe tati nder wuro ngo.[1] Evliya Çelebi, njilluɗo e yahoowo Ottomaan, njilluɗo Chalcis e teeminannde 17ɓiire, teskiima juulirɗe sappo e goo ina heen Emir Zade.[2]
Minaret e portico ina nguuri haa hedde cagataagal teeminannde 19ɓiire, tuugnaade e natal ndiyam ngal Andre Couchaud waɗi e hitaande 1843.[2]
Caggal wolde jeytaare Giriik e hitaande 1821 e ndimaagu Chalcis e juuɗe Turki Ottomaan en, nde waylaa wonti baraas.[1] E hitaande 1937 nde bayyinaa ko nde monumndaaji taariindi, hannde nde woni ko e nokku mooftirgel arkewolosi Chalcis mo yontaaji hakkundeeji, kono tan musee oo udditanaaka yimɓe.[1] Gila e darorɗe kitaale 1950 mahdi ndii ina moƴƴinaa seeɗa-seeɗa tawa e nder yontaaji 1970 haa 1973 ndi waɗii golle moƴƴitingol.[2]
Mahdi
taƴtoYaasi juulirde Ottoman woodi heddiiɓe e juulirde Kerecee'en arandeere nde wayliti juulirde.[2] Juulirde Emir Zade ko juulirde nde ko juulirde wootere, hono no juulirde Grece e heddiiɓe e Balkan en nii.[2]
Gaa gaa portico e minaret majjuɗo, juulirde ndee ina heddii ko famɗi fof. Ina waɗi suudu ŋorol ŋorol gonngol e ŋoral gonngal e nder mum hemisferik, yaasi mum ko oktagonal, ina fooftoo e dow ŋorol nay ŋorol ŋorol. To bannge hirnaange toon ko galle koloñaal, revak, ɓuuɓɗo e kalotte hemisferik. Minaar silindrik oo meeɗiino daraade bannge fuɗnaange-rewo ; ko base karte tan heddii.[2]
Leppi marbere ɗi kaɓirgal naatirde ngal ina njogii binndi e ɗemngal aarabeeɓe, ina winndaa heen “naat ɗoo e jam, maa won maayɗo e innde Alla yurmeende.” Nder juulirde nden ina yayna e windooji ɗiɗi nannduɗi. E nder heen, nokkuure mihrab ndee waɗaama e mahol fuɗnaange, ɗo batte kalaaji e dekor asliiji ɗii ngoni haa jooni. Ɗiɗi goɗɗi marbere binndaaɗi e ko ƴettaa e Quraan e ɗemngal aarabeeɓe ina taarii arc.[2] Resndaama kadi ko ɓuuɓol ngol e nder galle hee, ina waɗi binndi, ina fawii e naalankaagal aarabeeɓe ɓuuɓngal,[2] mahaaɗo e hitaande 1655.[1] E nder juulirde ndee, ina waɗi pecce keewɗe e koloñaaluuji ɓooyɗi e laamorɗe.[1]
Injenieer siwil, Giannis Karalis, waɗii ɗoo teskuyaaji: "Juulirde Emir Zade–hono juulirde ɗuuɗnde nde reenaa nder Greece–ina woodi nafuuda masin ngam jokkindiral maako bee mahdi Byzantine, nde ɗum laati semmbiɗinki, bee nastugo maako nder koɗkiiji Giriik en e yontaaji hakkundeeji, kono, janngugol ngol yahraani yeeso tawo."[1]
Galle
taƴtoJuulirde Emir Zade
Ko Antoine-Marie Chenavard waɗi e hitaande 1858.
Ko Antoine-Marie Chenavard waɗi e hitaande 1858.
Yiyngo ɓuuɓol ngol e juulirde ndee to bannge worgo.
Yiyngo ɓuuɓol ngol e juulirde ndee to bannge worgo.
Fasaad mawɗo oo.
Fasaad mawɗo oo.
Detail binndol teskinngol.
Detail binndol teskinngol.
Yiyngo mihrab oo.
Yiyngo mihrab oo.
Ƴeew kadi
taƴtoLislaam e nder leydi Geres
Doggol juulirɗe leydi Geres
Doggol juulirɗe ɓooyɗe to leydi Grece
Tuugnorgal
taƴto"Juulirde Amir Zade to Chalcis]. damal weeyo.gr. mars 2014. Ƴeewtaa ko 7 oktoobar 2022.
"Juulirde Ottomaan Emiir Zade". nanondiral.gr. Heɓtinaama ñalnde 7 Oktoobar 2022.
Jokkondire yaajɗe
taƴtoJaayɗe jowitiiɗe e jumaa Emir Zade to Wikimedia