Juulirde Emir Zade (Gerek: Εμίρ Ζαδέ Τζαμί, e ɗemngal Turki: Emirzade Camii, lit. ‘Juulirde ɓiɗɗo Emir’) ko juulirde taariinde e jamaanu Ottomaan en, e nder wuro Chalcisbo, dow duunde Eger. Jooni ko musee mo yimɓe mbaawaa heɓde.

Juulirde Emir Zade
former mosque, Juulirde, exhibition space
LesdiYunan Taƴto
Nder laamooreChalkideon Municipality Taƴto
LocationChalkida Taƴto
Jonde kwa'odineto38°27′41″N 23°35′29″E Taƴto
Architectural styleOttoman architecture Taƴto
Heritage designationlisted archaeological site in Greece, protected building in Greece Taƴto
Map

Tariya

taƴto

Juulirde nde mahiraa ko juuti caggal nde Euboea yani e juuɗe Ottomaan en e teeminannde 15ɓiire, nde jeyaa ko e juulirɗe tati nder wuro ngo.[1] Evliya Çelebi, njilluɗo e yahoowo Ottomaan, njilluɗo Chalcis e teeminannde 17ɓiire, teskiima juulirɗe sappo e goo ina heen Emir Zade.[2]

Minaret e portico ina nguuri haa hedde cagataagal teeminannde 19ɓiire, tuugnaade e natal ndiyam ngal Andre Couchaud waɗi e hitaande 1843.[2]

Caggal wolde jeytaare Giriik e hitaande 1821 e ndimaagu Chalcis e juuɗe Turki Ottomaan en, nde waylaa wonti baraas.[1] E hitaande 1937 nde bayyinaa ko nde monumndaaji taariindi, hannde nde woni ko e nokku mooftirgel arkewolosi Chalcis mo yontaaji hakkundeeji, kono tan musee oo udditanaaka yimɓe.[1] Gila e darorɗe kitaale 1950 mahdi ndii ina moƴƴinaa seeɗa-seeɗa tawa e nder yontaaji 1970 haa 1973 ndi waɗii golle moƴƴitingol.[2]

Yaasi juulirde Ottoman woodi heddiiɓe e juulirde Kerecee'en arandeere nde wayliti juulirde.[2] Juulirde Emir Zade ko juulirde nde ko juulirde wootere, hono no juulirde Grece e heddiiɓe e Balkan en nii.[2]

Gaa gaa portico e minaret majjuɗo, juulirde ndee ina heddii ko famɗi fof. Ina waɗi suudu ŋorol ŋorol gonngol e ŋoral gonngal e nder mum hemisferik, yaasi mum ko oktagonal, ina fooftoo e dow ŋorol nay ŋorol ŋorol. To bannge hirnaange toon ko galle koloñaal, revak, ɓuuɓɗo e kalotte hemisferik. Minaar silindrik oo meeɗiino daraade bannge fuɗnaange-rewo ; ko base karte tan heddii.[2]

Leppi marbere ɗi kaɓirgal naatirde ngal ina njogii binndi e ɗemngal aarabeeɓe, ina winndaa heen “naat ɗoo e jam, maa won maayɗo e innde Alla yurmeende.” Nder juulirde nden ina yayna e windooji ɗiɗi nannduɗi. E nder heen, nokkuure mihrab ndee waɗaama e mahol fuɗnaange, ɗo batte kalaaji e dekor asliiji ɗii ngoni haa jooni. Ɗiɗi goɗɗi marbere binndaaɗi e ko ƴettaa e Quraan e ɗemngal aarabeeɓe ina taarii arc.[2] Resndaama kadi ko ɓuuɓol ngol e nder galle hee, ina waɗi binndi, ina fawii e naalankaagal aarabeeɓe ɓuuɓngal,[2] mahaaɗo e hitaande 1655.[1] E nder juulirde ndee, ina waɗi pecce keewɗe e koloñaaluuji ɓooyɗi e laamorɗe.[1]

Injenieer siwil, Giannis Karalis, waɗii ɗoo teskuyaaji: "Juulirde Emir Zade–hono juulirde ɗuuɗnde nde reenaa nder Greece–ina woodi nafuuda masin ngam jokkindiral maako bee mahdi Byzantine, nde ɗum laati semmbiɗinki, bee nastugo maako nder koɗkiiji Giriik en e yontaaji hakkundeeji, kono, janngugol ngol yahraani yeeso tawo."[1]

Juulirde Emir Zade

Ko Antoine-Marie Chenavard waɗi e hitaande 1858.

Ko Antoine-Marie Chenavard waɗi e hitaande 1858.

Yiyngo ɓuuɓol ngol e juulirde ndee to bannge worgo.

Yiyngo ɓuuɓol ngol e juulirde ndee to bannge worgo.

Fasaad mawɗo oo.

Fasaad mawɗo oo.

Detail binndol teskinngol.

Detail binndol teskinngol.

Yiyngo mihrab oo.

Yiyngo mihrab oo.

Ƴeew kadi

taƴto

Lislaam e nder leydi Geres

Doggol juulirɗe leydi Geres

Doggol juulirɗe ɓooyɗe to leydi Grece

Tuugnorgal

taƴto

"Juulirde Amir Zade to Chalcis]. damal weeyo.gr. mars 2014. Ƴeewtaa ko 7 oktoobar 2022.

"Juulirde Ottomaan Emiir Zade". nanondiral.gr. Heɓtinaama ñalnde 7 Oktoobar 2022.

Jokkondire yaajɗe

taƴto

Jaayɗe jowitiiɗe e jumaa Emir Zade to Wikimedia