Faisal Mosque
Juulirde Faysal (wirdu: فیصل مسجد , e ɗemngal romaan: juulirde faisal) ko juulirde ngenndiijo leydi Pakistaan, wonnde e laamorgo leydi Pakistaan, e nder wuro Islamabad.[1][2] Ko juulirde joyaɓere ɓurnde mawnude e winndere nde, juulirde ɓurnde mawnude caggal Fuɗnaange hakkundeejo, kadi ko juulirde ɓurnde mawnude e nder Asii fuɗnaange, woni ko e dow tule Margalla to Islamabad. Nde inniraa ko laamɗo Arabi Sawdit biyeteeɗo Faisal, maayɗo. Juulirde ndee ina waɗi diidi jamaanu, ina waɗi banngeeji jeetati (8) e koɗorɗe beton, ina waɗi kadi diidi laylaytol Beduin en.[3]
Juulirde nde ko huunde mawnde e nder leydi Pakistan, ko huunde nde alaa ɗo haaɗi e mahngo lislaam.[4][5]
Pewnugol juulirde ndee fuɗɗii ko e hitaande 1976 caggal nde laamɗo Sawuud biyeteeɗo Faisal rokki ɗum miliyoŋaaji 28 dolaar, mo juulirde ndee inniri ɗum.[6] Design mo aldaa e sago, mo mahoowo Turki biyeteeɗo Vedat Dalokay suɓaa caggal kawgel hakkunde leyɗeele.[7][4] So tawii ko dome tipikal, juulirde ndee ina waɗi sifaa laylaytol Beduin, ina taaroo minareeji nay toowɗi 260 meeteer (79 m). Design oo ina waɗi cuuɗi ɓuttiɗi baɗɗi banngeeji jeetati, ina mbaɗa suudu dewal gonndundu e ŋoral tati, ina waawi jogaade 10 000 dewal.[8]
So en kawrii e nokku oo, ina waɗi 33 ektaar (130 000 m2; 1 400 000 m2), juulirde ndee ɓuri heewde e leydi Islamabad.[6] Ngo woni ko e damal fuɗnaange laawol Faisal, ngol woni ko e damal ɓurngal worgo wuro ngoo e les ŋoral Margalla, ŋoral Himalaya ɓurngal hirnaange. Nde woni ko e nokku toowɗo e dow ŋoral park ngenndiwal. Juulirde Faisal ko juulirde ɓurnde mawnude e winndere nde gila hitaande 1986 haa hitaande 1993 nde ɗum jaggi juulirɗe leydi Arabi Sawdit. Juulirde Faisal woni hannde juulirde jeegoɓere ɓurnde mawnude e winndere nde to bannge mbaawka.[9][10]
Tariya
taƴtoYiyngo weeyo
| Yemre | National symbols of Pakistan  |
|---|---|
| Golle imaaɗe | 1986 |
| Diina | Sunni Islam |
| Named after | King Faisal bin Abdulaziz Al Saud |
| Lesdi | Pakistan |
| Nder laamoore | Islamabad |
| Jonde kwa'odineto | 33°43′47″N 73°2′14″E |
| Award received | Aga Khan Award for Architecture |
| Architect | Vedat Dalokay |
| Architectural style | Islamic architecture |
| Postal code | 46000 |
| Category for the interior of the item | Category:Interior of Faisal Mosque |
Yiyngo ummoraade e laawol Faisal to wuro Islamabad Ko juulirde ndee fuɗɗii e hitaande 1966 nde laamɗo Faisal bin Abdul-Aziz walli eɓɓoore laamu Pakistaan ngam mahde juulirde ngenndiire to Islamabad e nder njillu mum to Pakistaan. E hitaande 1969, kawgel hakkunde leyɗeele yuɓɓinaama, ɗo mahooɓe ummoriiɓe leyɗeele 17 ngaddi 43 eɓɓaande. Desin keɓɗo oo ko mahoowo Turki biyeteeɗo Vedat Dalokay. Capanɗe jeegom ektaar leydi ndokkaama ngam eɓɓoore ndee, eɓɓoore ndee rokkaama injiniyankooɓe e gollotooɓe Pakistaan.[11] Mahngo juulirde ndee fuɗɗii ko e hitaande 1976, ko fedde wiyeteende National Construction Limited mo Pakistan, e gardagol Azim Khan, nde wonnoo ko laamu Arabi Sawdit rokki ɗum kaalis, tawi ko ɓuri miliyoŋaaji 130 riyal Sawudit (ko ina tolnoo e 120 miliyoŋ dolaar hannde). Laamɗo Faisal bin Abdul Aziz ina waɗi nafoore mawnde e kaalis oo, juulirde ndee e laawol ngol fof ina inniri ɗum caggal nde o waraa e hitaande 1975. Laamɗo Faisal bin Abdulaziz, lomtiiɗo laamɗo Khalid, waɗi kaaƴel juulirde ndee e lewru Oktoobar 1976[12]. ] e siynude nanondiral mahngo ngal e hitaande 1978. Kabaaruuji baɗɗiiɗi e juulirde ndee ina tawee binndaaɗe e dow haayre nde. Ñalnde 18 lewru juko hitaande 1988, juulde adannde ndee waɗii, hay so tawii noon juulirde ndee timminaama e hitaande 1986. Laabi juulirde ndee wondude e wonde mahdi juulirde kadi meeɗiino hoɗde e duɗal jaaɓi haaɗtirde Lislaam hakkunde leyɗeele duuɓi seeɗa ko adii jooni kono gila ndeen ngal ummiima e nokku keso e hitaande 2000 Won e juulɓe aadaaji e reennooɓe ina ñiŋa diisnondiral ngal e fuɗɗoode sabu diisnondiral ngal aldaa e aadaaji e ŋakkeende mbaydi dome.[4][13]
Mawnugo
taƴtoYiyngo nder
Juulirde Faisal ina waawi jaɓɓaade fotde 300 000 juulɗo. Kala e minareeji nay juulirde ndee ina waɗi 79 m (230 ft) toowɗo (minareeji ɓurɗi toowde e nder Asii fuɗnaange) e fotde 10×10 meeteruuji e nder taarogol.[13][4] Nokkuuji mawzi zi ina njogii mbaawka jogaade fotde 74000 yimve e nder nokkuuji mawzi zi ina heen saal nder, e laabi zi. Laabi taariindi juulirde nde ina mbaawi jogaade fotde 200 000 neɗɗo.[14]
Mahdi Mi etinooma nanngude ruuhu, njuuteendi, e joometiri Kaaba e mbaadi laaɓtundi. Miijo-ɗee toɓɓere kala e minareeji nay ɗii ko ɓuuɓri njuuteendi ŋorol nay ɓurngol toowde e nder Kaaba – ko noon kadi mbaadi Kaaba ndi yi’aaka ina keeri e ŋoral nay ngal e nder njuuteendi toowndi e les. Juulirde Shah Faisal ina nanndi e Kaaba ceniɗo e gite miijo diisneteeɗo oo. Jooni noon, so a hawrii e apex kala minaret e dow minaret diagonal luurondirɗo e mum ko nanndi heen.