Federal College of Education, Katsina
Jaaɓi-haaɗtirde Jaŋde Fedde nde, Katsina ko duɗal jaaɓi-haaɗtirde laamu fedde nde woni to Katsina, e nder diiwaan Katsina, leydi Najeriya. Nde jokkondiri ko e duɗal jaaɓi haaɗtirde Bayero Kano ngam jaŋde mum dipolomaaji. Provost hannde oo wiyetee ko Aliyu Idris Funtua.[1]
Tariya
taƴtoKoolaaɗo kuuɓal jaŋde (karallaagal), Katsina sosaa ko e hitaande 1976.[2]
Suudu jaangugo defteji
taƴto | Golle imaaɗe | 1976  |
|---|---|
| Laamu innde | Federal College of Education, Katsina |
| Affiliation | Janngirɗe Bayero Kano |
| Jammoore leydi | Excellent in Education |
| Duungal | Afirik |
| Lesdi | Naajeeriya |
| Nder laamoore | Katsina |
| Jonde kwa'odineto | 12°55′51″N 7°36′9″E |
| Ɗemngal ngal sarwisiji leydi fu njoni haalude | Inngilisjo |
| Postal code | 820102 |
| Laawol ngol laamu anndani | https://www.fcekatsina.edu.ng/ |
Defterdu Koldaa ko defterdu akademi sosaandu e hitaande 1975 ngam wonde Defterdu mawndu. Defterdu nduu ina waɗi ko ina ɓura 50 000 Volumes defte, 500 nokku ɗo jooɗotoo e elektoronik - defterdu ina waɗi ko ina ɓura 100 ordinateer e jokkondiral internet.[3] kaɓirɗe humpitooji e nder defterdu ina mballita e ina mbeltina denndaangal ko janngirɗe ɗee ndokki e nder duɗal jaaɓi haaɗtirde ngal. defterdu mawndu nduu ina yuɓɓina e toppitagol defterdu departemaaji goɗɗi e nder duɗal ngal.[3]
Taƴe
taƴto
Defterdu kolees ina jogii ɗeeɗoo geɗe:
Taƴre suudu janngirdu huuɓtodinndu
Taƴe Mooftirgel Keeriiɗo
Taƴe sarwisaaji defterdu : Ndee taƴre ina waɗi won e sarwisaaji baɗaaɗi les mum
Sarwiisiiji ñamaale : ñamaale no woorunoo e kaɓirɗe humpito ko yontereeji nay wonande gollotooɓe e yontereeji ɗiɗi wonande almudɓe.
Sarwiis reservation : ko huunde mawnde e ɗeen defte jogiiɗe naamne mawɗe walla kuutorteeɗe no feewi ina ittaa e laylayti udditiiɗi ɗii, ina mbaɗee e nder laylayti renndo ngam ƴellitde e ƴellitde no ɗeen defte kuutortee e gollotooɓe e almudɓe.
Sarwiis Ƴeewndo: Defterdu Ƴeewndo ina woodi sahaa kala ngam jaabaade naamne almudɓe e gollotooɓe haa teeŋti noon e no keɓirtee geɗe e hol to keɓirtee humpitooji koolniiɗi.
Sarwiis Reprographics : defterdu nduu ina jogii kaɓirɗe ngam ndeeɗoo sarwiis ƴellitgol kaɓirɗe humpito.
Kursuuji
taƴtoDuɗal ngal ina rokka ɗeeɗoo jaŋde;[4]
Jaŋde ganndal ndema
Jaŋde e Hiisa
Naalankaagal Fine E Appliqué
Jaŋde kemikal
Jaŋde Karallaagal Mahdi
Jaŋde e ɗemngal Engele
Jaŋde ordinateer
Jaŋde e Hausa
Jaŋde e Arab
Jaŋde karallaagal
Jaŋde Biyoloji
Jaŋde e Jaŋde renndo
Faggudu galle e jaŋde
Ganndal kuuɓtidinngal
Jaŋde njulaagu
Jaŋde jaŋde leslesre.
Jokkondiral
taƴto
Duɗal ngal ina jokkondiri e duɗal jaaɓi haaɗtirde Bayero Kano ngam rokkude porogaraamuuji jowitiiɗi e jaŋde leslesre, (B.Ed.) e nder;[5]
Jaŋde e Fisik
Jaŋde e Kimiiya
Jaŋde e ɗemngal Engele
Jaŋde ɓanndu e cellal
Jaŋde e Jaŋde Lislaam
Jaŋde e Arab
Jaŋde e Biyoloji
Jaŋde e Hiisa
Jaŋde e Hausa.
Tuugnorgal
taƴto"Just In: Ardiiɗo lesdi Buhari toɗɗiti Dr. Posto Katsina. 10-07-2020. Heɓtinaama ñalnde 13-08-2021.
"DAARTOL – DUƊAL JAŊDE FEDERAL KATSINA". Heɓtinaama ñalnde 13-08-2021.
"Duɗal Jaŋde Fedde Ngenndiije Dentuɗe, Katsina". fcekatsina.jaŋde.ng. Heɓtinaa ko 2022-12-05.
"Doggol janngirɗe gonɗe e duɗal jaaɓi haaɗtirde Katsina (FCEKATSINA)". Annduɓe leydi Najeriya. 06 lewru nduu. Heɓtinaama ñalnde 13-08-2021.
Wi'i, Haruna Sheme (2018-05-02). "Doggol janngirɗe dipolomaaji baɗaaɗe e nder duɗal jaaɓi haaɗtirde fedde nde, Katsina (FCEKATSINA)". Akademi Naajeeriya. Arsiif gila e asli mum ñalnde 30-10-2021. Heɓtinaama ñalnde 13-08-2021.
Categories: Jaaɓi-haaɗtirde fedde nde e nder leydi Najeriya1976 sosde e nder leydi NajeriyaJaaɓi-haaɗtirde e jaaɓi-haaɗtirde sosde e hitaande 1976Jaŋde e nder diiwaan KatsinaKatsina