Federal College of Education (Technical), Gombe

Koolaaɗo kuuɓal jaŋde (Technique), Gombe ina anndiranoo Koolaaɗo kuuɓal jannginooɓe karallaagal ngenndiwal. Jaaɓihaaɗtirde laamu lesdi ndi'i woni haa Gombe, lesdi Gombe, lesdi Naajeeriya. Mandat kolees oo gila e fuɗɗoode mum ko peewnugol jannginooɓe karallaagal, karallaagal e ganndal wonande duɗe leslese e hakkundeeje e nder leydi ndii. Nde jokkondirii e duɗal jaaɓi haaɗtirde Abubakar Tafawa Balewa e duɗal jaaɓi haaɗtirde Maiduguri[1] ngam jaŋde dipolomaaji. Provost oo wiyetee ko Doktoor Ali Adamu (Boderi).[2][3][4][5]

Kolleeji Jaŋde Fedde Ngenndiije Dentuɗe (Technique), Gombe LOGO

Defterdu kolees

Defterdu mawndu

Biro cirkulaasiyoŋ defterdu duɗal jaaɓi haaɗtirde duɗal jaaɓi haaɗtirde karallaagal Gombe.

Defterdu kolees sosaa ko e hitaande 1977 e defterdu 500 deftere. Nde fuɗɗii ko e nokku gonɗo e nder Duɗal Gombe Crafts ɓooyngal, e gardagol Principal, nde fuɗɗii yahde e nokku mayre duumotooɗo e hitaande 1989, nde arti e nokku duumotooɗo e hitaande 1996.[5][6] Hannde, defterdu Koldaa ina waɗi defterdu mawndu e defterdu virtuel. Faandaare defterdu nduu ko ɓeydude jaŋde e jaŋde e ƴellitde e yuɓɓinde geɗe humpitooji gonɗe toon ɗee.[7] Defterdu nduu ina jogii hannde ko ina ɓura 40 ujunere deftere janngirnde e 45 doole gollotooɓe toppitiiɓe defterdu nduu. Defterdu kolees hannde oo ko Yuusuf Shehu Aliyu.[7]

Sifaa defterdu nduu

Defterdu kolees Kolleeji Jaŋde Teknik Gombe

Defterdu kolees ina waɗi taƴe nay ngam wallitde humpitooji moƴƴi wonande almudɓe kolees, wiɗtooɓe, e jannginooɓe ko ɗum woni:

Taƴre njuɓɓudi : ko ɗum fedde defterdu kolees ardiinde defte ɗee kala e ƴeewtaade geɗe mum en e humpitaade provost. Biro oo ina jogii peewnugol, njuɓɓudi, ardingol, ƴeewndo e ƴeewndo denndaangal golle njuɓɓudi defterdu.

Taƴre Sarwisaaji Karallaagal : ko ɗum woni ƴellitgol mooftugol e ƴellitgol kaɓirɗe humpitooji ko wayi no keɓgol, catal, renndinde e sarwisaaji Reprographic/Bindery ngam waɗde feere haa huutortooɓe e nder defterdu.

Koolaaɗo kuuɓal jaŋde fedde nde (Technique), Gombe

Taƴre gollorde janngoowo : e nder ndee taƴre huutortooɓe hono almudɓe e gollotooɓe ina kuutoroo geɗe humpitooji baɗaaɗe ko wayi no jokkondirde e defte, ñamlude e warde defte, binnditagol eɓɓooji almudɓe e sarwisaaji rezerw kadi ko ndee taƴre rokkata.

Koolaaɗo kuuɓal jaŋde fedde nde (Technique), Gombe

Taƴre defterdu wirto : ndee taƴre ina waɗi geɗe humpitooji to enternet e nder enternet. Dataaji gonɗi e internet e ɗi ngonaa e internet ɗii fof ina tawee e feccere ndee, nde tawnoo denndaangal sarwisaaji humpitooji ɗii ko otomaatik ngam hisnude waktuuji huutortooɓe ɓee e ko yaawi. Ko ordinateeruuji ɗii kuutortee ngam ƴeewndo elektoronik, golle, defterdu kolees ina udditee kala altine haa aljumaa tuggi 8:00 subaka haa 18:00 kikiiɗe, ñalnde aset 8:00 subaka haa 12:00 kikiiɗe tawa e nder balɗe njuulu kala altine haa aljumaa tuggi 8:00 subaka haa 4:00 subaka :00 kikiiɗe.

Tariya

Federal College of Education (Technical), Gombe

school of education, university

Golle imaaɗe	1977
Laamu innde	Federal College of Education (Technical), Gombe
Affiliation	Abubakar Tafawa Balewa University, Janngirde Maiduguri
Duungal	Afirik
Lesdi	Naajeeriya
Nder laamoore	Gombe
Jonde kwa'odineto	10°18′35″N 11°8′51″E
Ɗemngal ngal sarwisiji leydi fu njoni haalude	Inngilisjo
Street address	PMB 60, Gombe, Gombe State
Email address	mailto:info@fcetgombe.org
Laawol ngol laamu anndani	http://fcetgombe.edu.ng/

Koolaaɗo kuuɓal oo sosaa ko e hitaande 1977. Ko adii fof ko Koolaaɗo kuuɓal jannginooɓe karallaagal ngenndiwal kono caggal ɗuum o inniraa Koolaaɗo kuuɓal jaŋde (Technique), Gombe.[6][8][9]

Duɗe

Duɗal Jaŋde

Duɗal Jaŋde Njulaagu

Duɗal jaŋde karallaagal

Duɗal Jaŋde Ganndal

Duɗal jaŋde karallaagal

Duɗal jaŋde leslesre e jaŋde sukaaɓe

Duɗal ganndal e gannde renndo Jaŋde hakkundeere

Duɗal Jaŋde Hakkundeere ɗemɗe

Duɗal jaŋde hakkundeere.

Kursuuji

Duɗal ngal ina rokka ɗeeɗoo jaŋde;[10]

Faggudu nder galle

Jaŋde jaŋde leslesre

Hiisawal

Ganndal kuuɓtidinngal

Jaŋde karallaagal

Jaŋde golle leɗɗe

Jaŋde Karallaagal Otooji

Jaŋde ganndal ndema

Biyoloji

Jaŋde ordinateer

Kemestri

Biyoloji

Kemestri

Jaŋde njulaagu.

Jokkondiral

Duɗal ngal ina jokkondiri e duɗal jaaɓi haaɗtirde Abubakar Tafawa Balewa ngam rokkude porogaraamuuji jowitiiɗi e jaŋde leslesre, (B.Ed.) e nder;[10]

Jaŋde & Fisik

Golle Leɗɗe/Jaŋde

Jaŋde E Kimiiya

Jaŋde njulaagu

Jaŋde E Biyoloji

Jaŋde & Hiisawal

Ganndal Demal E Jaŋde

Jaŋde E Ganndal Kuuɓtidinngal

Faggudu Saare E Jaŋde.

Tuugnorgal

Yaya, Haruna Gimba (2021-12-02). "FCE Gombe ina heɓa 20 000 jogiiɗo NCE e nder duuɓi 30 – Provost". Hoolaare ñalnde kala. Heɓtinaama 23-12-2022.

"Min ɗon hokka hakkiilo masin dow kisal ― Provost, Jangirde Fedde nde". Tribune e internet. 28-05-2021. Keɓtinaa ko 11-08-2021.

Babagana, Abdu (2018-02-03). "Government federaal jaɓi toɗɗagol Provost keso FCE Gombe". HANDE. Keɓtinaa ko 11-08-2021.

Jaagorgal lowre (15-06-2018). "FCE Gombe heɓi Provost keso". Hoolaare ñalnde kala. Heɓtinaama ñalnde 25-05-2023.

"Danɗe nder Naajeeriya | Jannguki nder Naajeeriya | Ardotooɗo janngirde Naajeeriya". www.jannde.com. Moƴƴinaama gila e asli mum ñalnde 2023-12-02. Heɓtinaama ñalnde 31-05-2023.

"Mission & Vision – Lowre laawɗunde duɗal jaaɓi haaɗtirde (karallaagal), Gombe". Moƴƴinaama gila e asli mum ñalnde 11-08-2021. Keɓtinaa ko 11-08-2021.

"defterdu | Njeñtudi njiylawu | Koolaaɗo kuuɓal Jaŋde (Karallaagal)Duɗal Jaŋde Fedde (Karallaagal)". Arsiif ko gila e asli mum ñalnde 12-12-2022. Heɓtinaa ko 12-12-2022.

"TETFUND yoɓi N3.3bn ngam 762 naftortooɓe nder Gombe -Official". Jaayɗe Punch. 2021-04. Keɓtinaa ko 11-08-2021.

"FCE Gombe heɓi Provost keso". Hoolaare ñalnde kala. 15 lewru juko 2018. Ƴeewtaa ko 11 lewru nduu.

"Kolleeji Jaŋde Fedde,Gombe fcegombe| Njoɓdi Duɗal, Kursuuji & Naatgol info". duɗal jaaɓi haaɗtirde.com. Keɓtinaa ko 11-08-2021.

Categories: Jaami'aaji lesdi Naajeeriya1977 sosde nder NaajeeriyaDuɗe jangirde sosɗe nder hitaande 1977Jaami'aaji e jangirde nder lesdi NaajeeriyaJangirde nder jiha Gombe