Fuuro Dala
Fuuro Dala (ngoo kadi hollata Dala) ko tiilde nder Kano, leydi Naajeeriya. Ko e mawngu 534 mita (1.753 ft), ina woodi daandeere nde ɗon jogii 101 laabi haa to hoosee yaaki ha juuɗe.[1]
Nder karnuwol jeeɗiɗawre, dow ladde nden ɗon woodi yimɓe ɓe kuuwaay nder laamɓe njamndi. [1] Ɗo ɗum nodditaama ko "Tumburbura" diga hitaande 700 CE haa nde diina ndu'e maayi bana sakkitol ɓaawo karnijum 13. Kano anndiraa arandeeji maako no Dala.[1]
Taariiha
taƴtoKo e nder leydi Kano, ko to bannge wuro Kanon woni huunde mawnde. E hino haani wonande Barbushe neɗɗo mawɗo tedduŋgal nden mo bawɗi heɓaaki leyɗeeji bee ndunngu makko o wurtini ɗe dow ɓaawo maako haa ladda on ɗon jooɗii ton duuɓi teemeddeeje yeesoo'e . Ɗoon wiyi ɗum ɗo barbisho waɗi hayre ngam teddingo allah biyeteeɓe Tsumburbura je maanaa yimɓe Hausa ɓen saabe naati diina Islaam ɗin kaɓɓiima ndeen.[1] Yimmo tan ɓe njaawaama yahugo nokkuure ndee ina tawii kanko kadi ni waawnoo; koo moye gaɗaako hara no hootiri non maayay faajiida.[4]
Ɗuum kadi ina woodi jokkondiral e binndol Bayajidda nder haasa folklore, ɗun ko haala goɗɗo mo ɓe njaɓaani wonde diga Baghdad o warii haa Hausaland yeeso ndeen omo waree to saare laamiiɗo ɗon jooni nden waɗi baaba mawɓe gariiri-laamuji joweeɗiɗun ɗi laati konfeederasiyon ɓeydaande amma heewndu anndiraa bana Hausa Bakwai.[1] Koo si tawii hayre woni alama diina feccere bee mawnude jaajotooɗe ɗen no feewi non boo ɗum hokkaama ma'anaaku makko caggal warugo Islaam. Nguurdi dow laddu ceniiɗum ngol ngal yaawnoo ka fuɗɗii ɗoon ley aada hawaas so wakkati 1819, ardiiwo Fulane Muslim biyetee on hooditaade nduunaaji ruuhu nduu ɗo himo hawra dooje maako jeye tatiyanke jee sappo goɗɗi ɗin bo waɗata ɗe caka leggal leydi ndin ngam heɓuki hakkillowol yaltinde konu ton.* "Pagan" seniinkooruuji ɓen naati Allah saabe darnde maɓɓe fuu daadaaki Dallaaje wooturu ndiyaaru