Great Mosque of Diyarbakır

Juulirde mawnde Diyarbakır (e ɗemngal Turki: Diyarbakır Ulu Camii walla Cami-i Kebîr;[1] e kurde: Mizgefta Mezin a Amedê)[2][3][4] ko sultan Seljuk Malik-Shah mahi ɗum e darorɗe teeminannde 11ɓiire Mi dow juulirde mawnde. E wiyde won heen, ko nokku joyaɓo ɓurɗo laaɓtude e nder Lislaam caggal juulirde mawnde Damas,[5][6][7] nde waɗi batte e peewnugol mayre.[8][9][10] Ina waawi hoɗde fotde 5 000 juulɗo, ina jaɓɓoo aadaaji lislaam nay ceertuɗi.[11]

Tariya

Iwdi Juulirde mawnde Diyarbakir woni juulirde ɓurnde ɓooyde e nder Anatolia, ina gasa tawa ko juulirde ɓurnde ɓooyde e nder leydi Turki.[12][13] Iwdi maggal e ƴellitaare maggal ina saɗti, haa hannde anndaaka no feewi.[14][15] Juulirde sosaa e nokku oo e teeminannde 7ɓiire caggal nde juulɓe keɓi wuro ngoo e hitaande 639.[16][15] Janngirɗe arkewolosi cakkitiiɗe kollitii wonde juulirde hannde ndee ina darii e dow feccere e ko wonnoo ko adii ɗuum ko forum Roman e nder wuro ngoo.[17] E wiyde daartol, ngol darii kadi ko e nokku ɗo laamɗo Bizantiin biyeteeɗo Heraclius mahi e kitaale 620, ngol halfini Saint Thomas.[18][19]

Firo Almaañnaajo binndol juulɓe yontaaji hakkundeeji ɗi Pseudo-Waqidi winndi (hono no wiyraa nii sabu ina gasa tawa wonaa al-Waqidi e hoore mum, kono ko binndoowo caggal mum), ina hollita wonde nde wuro ngoo heɓtinaa ndee, eklesiya mum mawɗo oo feccitaama ngam renndinde ɗum hakkunde juulɓe e Kerecee’en.[20][21][22] Haalaaji ekklessiyaaji Kerecee’en pecciraaɗi e ngal ɗoon laawol ko huunde nde juulɓe ndartini e nder daartol juulɓe ko fayti e konu lislaam gadano.[23][24] To bannge Diyarbakir, ndee ɗoo daartol jaɓaama e won e annduɓe (e.g. Creswell) kadi ina yaaji e yimɓe nokku oo e nder daartol juulirde ndee.[25][26]

Daartol ngol e hoolaare iwdi binndol ngol ina naamndii won e annduɓe sabu ŋakkeende hoolaare e binndol ngol, ŋakkeende jokkondire hakkunde firooji maggol e ɗemngal Almaañ e ɗemngal aarabeeɓe, e luural ummoraade e iwdiiji goɗɗi.[27][24][22] Fatma Meral Halifeoğlu, Martine Assenat, e Jean-Charles Dusen limtii daartol ngol ko ngol apokrif.[22][28] Ina jeyaa e luural ummoraade e iwdiiji goɗɗi, haala binndoowo juulɗo mo yontaaji hakkundeeji biyeteeɗo Yaqut (karnugol 12ɓii-13ɓiire), ko wayi no luurdude e Pseudo-Waqidi e wiyde wonde jaaltaaɓe juulɓe adanɓe ɓee njaɓii Kerecee’en wuro ngoo jogaade ekkolaaji mum en fof kono ɓe kaɗi ɗum en gila e mahde kesi.[22] Ina jeyaa e caɗeele goɗɗe ɗee, deftere Zuqnin Chronicle, nde winndi wonde eklesiya mawɗo wuro ngoo, mo Heraclius mahi e hitaande 629, ko renndo Kerecee’en artiri ɗum haa timmi e hitaande 770, ko juuti caggal nde juulɓe keɓi.[29][30] Winndiyanke goɗɗo, hono Theodotus (maayi 698), siftinii wonde juulɓe mahii juulirde caggal nde ɓe keɓi wuro ngoo.[31] Nasir Khusraw winndi e hitaande 1045 wonde jumaa mawɗo wuro ngoo ko galle mawɗo, dariiɗo sara juulirde ndee.[32][33][22] Ɗee ɗoo nate ina kollita wonde eklesiya oo ina huutoree haa jooni e nder renndo Kerecee’en e nder oo sahaa[30], tee ciftoraani wonde ina renndini ɗum e juulɓe.[34] Firo wooto, ballitooɗo ɗeen ɗoon jolɗe, ko wonde juulirde asliire ndee ina woni sara eklesiya oo, ina renndini e mayre lowre, wonaa nde renndini mahdi ngootiri, ko famɗi fof haa e teeminannde 11ɓiire.[35][33][36]Pewnugol jumaa hannde oo Mahdi hannde ndii ummorii ko e mahngo Seljuk mawɗo e darorɗe teeminannde 11ɓiire e golle caggal ɗuum e nder teeminannde 12ɓiire.[12][37] Seljuk en keɓi wuro ngoo e hitaande 1085.[18] Golle juulirde ndee ina mbinndaa e binndi keewɗi, ko ɓuri heewde e majji ina keddii e nokkuuji mum en kono won heen ko ɗi mbaylaa e nder duuɓi.[38] Binndol ɓurngol ɓooyde e nder juulirde ndee ina tawee e fasaad hirnaange suudu juulirde nduu ; ina inniri sultan Seljuk biyeteeɗo Malik Shah, gardinooɗo mahngo ngoo, ina hollita ñalngu mahngo ngoo ko 1091–1092 caggal iisa (484 hijriya).[39][40] Laylaytol juulirde Seljuk ina nanndi e juulirde mawnde Damas, nde mahiraa ko e fuɗɗoode teeminannde 8ɓiire e jamaanu Umayya en.[41][37][12] Ndee batte ina waawi faamnineede e ko Malik Shah waɗi kadi golle moƴƴitingol juulirde mawnde Damas e hitaande 1082–1083, duuɓi jeenay ko adii golle makko e juulirde mawnde Diyarbakir.[37][42] Malik Shah mahi juulirde mawnde Diyarbakir ngam waddude teddungal e teddungal gila Damas, laamorgo leydi Siri, haa Diyarbakir to fuɗnaange Anatolia.[43][hoolkiso ina haani].

E hitaande 1115[a] juulirde ndee bonnii no feewi e yiite nde lewru yani.[44][22][45][46] Binndol ɗiɗaɓol dow yeeso suudu juulde ina hollita golle baɗaaɗe e hitaande 1155–1156.[47] Minaare juulirde ndee ina waɗi binndol ngol ñalngu 1141,[48] hay so tawii noon ina wayi no ko golle baɗaaɗe e bannge hirnaange e fuɗnaange juulirde ndee.[47]

Baagal hirnaange e fuɗnaange juulirde ndee, gonngal e saraaji ladde mawnde ndee, ko geɗe Inalid e Nisanid patronage e teeminannde 12ɓiire. Inalid en e Nisanid en fof ko laamuuji nokkuuji e les njiimaandi Seljuk en.[48] Ɗee taƴe e nder kompleks oo ina nganndiraa kadi Maqsuraaji Fuɗnaange e Hirnaange.[17] Fasaad ladde baagal hirnaange ina waɗi binndi ɗiɗi : binndi to les ina waɗi ñalngu 1117–1118, gooto e dow too ina waɗi ñalngu 1124–1125 ina inniri ɓiɗɗo e taaniiko Malik Shah.[48] Baagal fuɗnaange juulirde ndee, ina waɗi kadi damal mawngal yaajngal yahdude e ladde, ina waɗi binndol ko fayti e hitaande 1163-1164, e sahaa Nisanid.[49] Binndi 1155–1156 dow fasaad suudu juulde ina holla kadi ndee feccere fuɗnaange.[47] Ina gasa tawa damal naatgol juulirde ndee mahiraa ko e mbaadi mum hannde hakkunde 1155 e 1178.[47]

Fasaaduuji ladde hirnaange e fuɗnaange ɗi pawaaɗi no feewi ɗii fof ina teskaa e kuutoragol spolia ummoraade e mahaaɗe ɓooyɗe Bizantiin, ina jeyaa heen coloŋaaji, laamorɗi Korintiyankooji, friezeeji e motifuuji vine, e pecce binndi Grek.[50][51] Ina wayi no ɗe kuutoraa ko e anniya ngam sosde porogaraam dekoraasiyoŋ keso, jokkondirɗo ngam ladde ndee. Ɓe tagiraa ko e les njiimaandi Hibatallah mo Gurgan, kanko tan woni mahoowo juulirde nde, kanko kadi timmini suudu juulirde nde e hitaande 1155-1156.[52]

Ɓeydagol e moƴƴitingol caggal ɗuum E jamaanu Artuqid, madrasaaji ɗiɗi mahaa, ɓeydaa e nder juulirde ndee. Medrese Zinciriye, mo hitaande 1198, ina woni saraaji mum, ko dental ceertungal.[16] Mesudiye Medrese, joginooɗo feccere e bannge worgo ladde ndee, mahiraa ko hakkunde 1193–1194 e 1223 koloñaaluuji ɓooyɗi tiiɗɗi. Ɗuum ɓuri waawde ɓeydeede ko e sahaa gooto e madrasa, hedde walla ko adii hitaande 1223.[47]

Ladde juulirde ndee e foto 1919 Caggal nde Ottomaan en keɓti wuro ngoo e hitaande 1515, suudu juulirde ɗiɗaɓuru, ɓurndu famɗude, anndiraandu Şafi kısmı ("feccere Shafi'i") mahiraa sara damal juulirde ndee, to bannge worgo ladde ndee, ngam gollanaade Shafi'en. i duɗal sariya. Nde winndaa ko e hitaande 1528-1529.[48][47] Nave hakkundeere suudu juulirde, ko ɓuri heewde e nder suudu nduu, e dow ŋoral gonngal e dow mum, ina gasa tawa ko ɗum fof waɗtaa e jamaanu Ottomaan en.[47] Pewnugol caggal mum ina waɗi ɓeydagol gila e teeminannde 18ɓiire e les njiimaandi Ottomaan en, ko wayi no hayre huutorteende e nder mihrab gonɗo e hakkunde mahol qibla.[54] Minaret hannde oo mahiraa ko e hitaande 1839. Shadirvan (ɓurɗo) e nder caka ladde ndee ɓeydaama e hitaande 1849.[13]Mahdi Ladde

Ladde juulirde nde, nde waɗii peewnugol keewngol (foto 2016) Ladde juulirde ndee ina haɓɓii bannge fuɗnaange e bannge hirnaange fof e portikooji. Leydi maggal ina waɗi ɓulli basalt, juulirde ndee woni ko e bannge funnaange ladde ndee.[54] Damal mawngal juulirde ndee ina tawee e damal to bannge fuɗnaange mum.[51] Portikooji juulirde fuɗnaange e hirnaange kala ina njogii cuuɗi ɗiɗi. Portiiji ɗii fof ina njogii nate kaaƴe ɓutte, belɗe. Fasaad worgo oo ɓuri juutde so yerondiraama e fasaaduuji ɗiɗi keddiiɗi ɗii, ina waɗi daartol gootol tan. Fasaad fuɗnaange oo noon, ina feccii e taƴe tati keertiiɗe. Taƴe ɗiɗi ko juuɗe banngeeji, heen gooto fof ina toowi tan ko daartol gootol. Ndeen juuɗe ɗiɗi ɗee peccii ko e hakkundeere, taƴre nde ummotoo ko ɓuri laabi ɗiɗi toowgol juuɗe ɗee.[40]

Binndi Kufic tawaaɗi e yaasi mahdi ndii ina kollita e laaɓal mahngo e ɓeydooje baɗaaɗe e mahdi ndii e nder daartol mum juutngol. Sewnde mawnde e fawaade e coloŋaaji nder ladde ina jeyaa e ko seerndi juulirde mawnde ndee. Arcade hirnaange ladde ndee ina waɗi kuutoragol gadanol arcade taƴnde ndee.[citation needed]

Fasaad fuɗnaange ladde, e koloñaaluuji e fawaade e dekoraasiyoŋ (foto 2020) Koloŋaaji fasaaduuji ladde ɗii mbaɗiraa ko sifaaji kaaƴe nay ; ko adii Tertiary hawri e ofiyolit, kaaƴe Eosen, kaaƴe Miyosen, e basaltuuji Poli-Kuaternaari.[55] So tawii jumaa oo waɗii moƴƴitingol keewngol, kadi waɗii bonanndeeji keewɗi gila nde sosaa, coloŋaaji asliiji ɗii kuutoraama kadi e sahaaji majjirde mawnde ndee. Ɗum hollitaama e njuuteendi koloñaaluuji gonɗi e mbaadiiji ceertuɗi, njuuteendi koloñaaluuji ceertuɗi, e kuutoragol geɗe ceertuɗe ɗe koloñaaluuji ɗii mbaɗata. Kolonnji ɗii cikkatnoo ko adii fof ko mbaydiiji, kono caggal ɗuum ɗi njiytiraa ko nokkuuji ngam ballal feccere walla tan ngam faarnoraade.[55]

Fuɗnaange Maqsura ko suudu 2, tawaandu e feccere fuɗnaange ladde, ina waɗi leɗɗe e dow suudu ɓuuɓndu tile.[54] Ko jokkondiri e bannge worgo ladde ndee ko Madrasa Mesudiye.[40]