Greentrees Hospital

Opitaal Greentrees ko opitaal to Palmers Green, to bannge worgo Londres. Opitaal oo woni ko e laawol Tottenhall, o mahiraa ko e hitaande 1902, hono opitaal ɓuuɓɗo Southgate,[1] mo Diiso diiwaan wuro Southgate yamiri.[2]

Opitaal Greentrees

Tariya Ospitaal oo yuɓɓinii batu Fedde Matron’en Hopitaaluuji Infection ñalnde 20 oktoobar 1934, tawi ko matron opitaal oo, hono Beatrice M. West, mo woni kala kadi ko binndoowo tedduɗo Fedde ndee. Joɗnde ndee rewi ko e njillu, « nde Blok Cubicle ngam safrude ñawu Puerperal Fever, Erysipelas ekn, nguu, weltiniri nafoore mawnde e kaɓirɗe mum Ultra Violet e Infra Red Rays ngam safrude ñawu nguu caɗtungu ». caɗeele." Ndeen meer Southgate jaɓɓiima terɗe Fedde nde e teewu.[3] Beatrice West suɓaama ngam wonde binndoowo tedduɗo ñalnde 24 lewru juko hitaande 1933.[4] O ummii Southgate o fayti to opitaal Barnet Isolation, toɗɗagol makko anndinaama e nder jaaynde wiyeteende Biritaan e lewru Yarkomaa 1938.[5]

E hitaande 1936, putting green keso e tennis courts udditaa e nder safrirde ndee, e peeje peeñninaa ngam waɗde cuuɗi kesi, addani safrirde ndee waawde jogaade 200 leeso, e galle infirmiyee en keso.[6]

E sosde fedde cellal leydi ndii e hitaande 1948 innde ndee waylaama wonti opitaal Greentrees nde huutoraa ko no jokkondire e opitaal North Middlesex to Edmonton.[1] Ndeeɗoo annex fuɗɗinoo huutoreede ko e sarwisaaji jibinannde, caggal ɗuum ko opitaal noppi, hinere, e daande sukaaɓe ; yuɓɓo ngam ñawɓe rafiiji ɓuuɓɗi, caggal ɗuum yuɓɓo geriatric.[2] E nder yonta mum e ngal kuutoragol sakkitiingol, e nder hitaande 1973, opitaal oo ina joginoo 73 leeso ngam ñawɓe mawɓe.[2]

Greentrees uddaama e hitaande 1988, gila ndeen mahdi ndii yani.[1] Kono innde Greentrees ndee ina huutoree haa jooni gila e lewru sulyee 2012, ngam hollitde nokku 50-bed rehabilitation geriatric to opitaal St Ann,[7] kono ooɗoo nokku ina fotnoo uddeede e sarwisaaji ɗi opitaal jaaɓi-haaɗtirde Homerton ƴettata e... opitaal Whittington.[8]

Wiɗto arkewolosi nokku Greentrees waɗii e hitaande 1990, to nokku toppitiiɗo ko fayti e arkewolosi Londres mawɗo to Musée de Londres. Ɗum hawritii e ɓuuɓnude ɓulli 12, ɗum addani ɗum heɓtude kaaƴe gollorɗe, ɓulli e kaɓirɗe mahdi, ina heen monimaaji e diƴƴe ɗe ngalaa ñalɗi e ɓulli keewɗi e fuɗɗoode yontaaji hakkundeeji, e yontaaji hakkundeeji e caggal yontaaji hakkundeeji.[9]

Ƴeew kadi Cellal to Londres Tuugnorgal

"Opitaaluuji to Enfield". Ospitaaluuji to Enfield ko daartol. Diiso wuro Enfield. Mooftaa ko e asli mum ñalnde 1 oktoobar 2011. Ƴeewtaa ko ñalnde 11 lewru mbooy hitaande 2011.
Bakkaat, TFT; Puugh, RB (1976). Daartol diiwaan Middlesex: Deftere 5: Hendon, Kingsbury, Stanmore mawɗo, Stanmore tokooso, Edmonton Enfield, Monken Hadley, Mimms worgo, Tottenham. Daartol diiwaan Victoria. 179 haa 181.
"Fedde matron en opitaaluuji ñawɗi" (PDF). Jaaynde Biritanik ko faati e safaara: 300. Noowammbar 1934.
"Fedde matron en opitaaluuji ñawɗi" (PDF). Jaaynde Biritanik ko faati e safaara: 194. Suko 1933.
"Toɗɗe" (PDF). Jaaynde Biritanik ko faati e safaara: 13. Yarkomaa 1938.
"KOORTE TENIS KESO E PUTTING GREEN, HOSPITAL ISOLATION SOUTHGATE UDDITII KO MEER E MEER ƁOOYƊI" (PDF). Jaaynde Infirmiyee Biritaan: 201. Ut 1936. Heɓtinaama 16 Abriil 2012.
"Sarwisaaji keertiiɗi mawɓe". NHS. Ƴeewtaa ko ñalnde 16 abriil 2012.
"Goomu moƴƴitingol Greentrees – Hesɗitinde e waylude nokku". Ƴeewtaa ko ñalnde 17 sulyee 2012.
"Suudu jaangugo defteji". arkewolosi.ac.uk. Keɓtinaama ñalnde 21 Duujal 2020.

Kategoriiji: Cellal e nder wuro London EnfieldMahdiiji safrirde timminaaɗi e hitaande 1902Opitaaluuji ɗi ngalaa golle e nder LondonMahdiiji e njuɓɓudiiji ɓuuɓɗi e nder LondonPalmers GreenMahdi teeminannde 20ɓiire to leydi Angalteer Ngoo hello sakkiti baylagol ko ñalnde 12 Suwee 2024, e waktu 22:27. Binndol ina tawee e les njiimaandi Creative Commons 4.0 ; sarɗiiji ɓeydooji ina mbaawi huutoreede. So a huutoriima lowre ndee, a jaɓii Sarɗiiji kuutoragol e Kuutorgal Sirlu. Wikipedia® ko maande njulaagu winnditaande Fedde Wikimedia, Inc., fedde nde wonaa laamuyankoore.