Ketchaoua Mosque
Juulirde Ketchaoua (aarabeere: جامع كتشاوة), anndiraa kadi Djamaan Ketchaoua, ko juulirde nder wuro Alseri, laamorgo leydi Alseri. Nde mahiraa ko e jamaanu Ottomaan en e teeminannde 17ɓiire, nde woni ko e les njiimaandi Kasbah Alseri, nokku taariindi UNESCO. Juulirde ndee ina darii e dow ŋoral gadanal e nder ŋoral Casbah keewngal, ngal wonnoo ko cinosure Alseri ko adii koloñaal.[1][2][3] Juulirde ndee ina anndaa e jokkondire mum keewɗe hakkunde mahdi Moorish e Bizantine.[4]
| Yemre | Casbah of Algiers  |
|---|---|
| Golle imaaɗe | 1612 |
| Diina | Diina Lislaama |
| Lesdi | Aljeri |
| Nder laamoore | Algiers, Algiers Province |
| Jonde kwa'odineto | 36°47′6″N 3°3′38″E |
| Architectural style | Islamic architecture |
| Heritage designation | part of UNESCO World Heritage Site |
| Category for the interior of the item | Category:Interior of Ketchaoua Mosque |
Juulirde nde fuɗɗii mahde ko e hitaande 1612. E hitaande 1845 nde waylaama e les njiimaandi Farayse, nde wonti Cathedral St Philippe, nde woni haa hitaande 1962. Juulirde ɓooynde ndee yani hakkunde 1845 e 1860, eklesiya keso mahiraa, wonti juulirde e hitaande 1962. Ko wonaa ɗeen waylooji, juulirde ndee ina jokki e mawngu mum, ina jeyaa e ko ɓuri welde e Alseri.[4][5]
Geografi
taƴto[waylu iwdi]
Juulirde Ketchaoua woni ko e Kasbah taariindi Alseri to bannge worgo wuro ngo, ko ina tolnoo e 250 meeter fuɗnaange juulirde Djamaa el Kebir, sara galle mawɗo Alseri e defterdu ngenndi Alseri. Juulirde nde mahaa ko e jamaanu Ottomaan en, wonnoo ko hakkunde wuro ngo. Nokkuure maggal stratejik dow arandeere nder laynde Casbah yahdugo haa dammuɗe jowi wuro man, woni nder diiwal aristokraasi ɗo alɗuɓe e terɗe saare laamiiɗo mawɓe nder Regency Ottoman, mawɓe siyaasaaku, e mawɓe filu. Nde mahiraa ko e nokku icosium, koɗorɗe Fenisiyankooɓe e nokku juulirde ndee.[1][2][3][6]
Tariya
taƴto[waylu iwdi]
Iwdi
[waylu iwdi]
Casbah (fotde), mahaaɗo sara daande maayo Mediteraane, ko sifaa keeriiɗo medina, walla wuro lislaam, ngo adii mahngo juulirde Ketchaoua e hakkunde mum. Nde ina ndaara duuɗe ɗo nokku njulaagu Kartagina sosaa e teeminannde 6ɓiire ko adii jibineede Iisaa, kono wuro Alseri sosaa ko e teeminannde 10ɓiire ko Zirid en. E nder teeminanɗe keewɗe garooje ɗee, Berber en, Roomnaaɓe, Bizantiin en, Aarabeeɓe e Españool en fof mbaɗii batte.
St. Catedraal Philippe, hitaande 1905
Daartol juulirde Ketchaoua ina jeyaa e ko ɓuri teeŋtude e daartol ɓooyngol Kasbah, anndiraangol e doggol ndonu winndereyankeewu UNESCO. Nokku mum tigi-rigi ko e hakkunde wuro ngoo e nokku ɗo laabi ɗii kawrata gila les Casbah feewde e dame joy wuro Alseri. Siftorde juulirde nde tabitinaaka ina waɗi e teeminannde 14ɓiire, kono "document notarial" tabitinaango ina hollita nde ko hitaande 1612. Kono tan, ko Hasan Pasha mahi nde fawaade e binndol ciftorgol e nder feccere sakkitiinde teeminannde 18ɓiire, nde nde wonnoo teddinaama no mbaydi "belal ngal alaa ko nanndi e mum."
Jamanuuji jamaanu
taƴto[waylu iwdi]
E hitaande 1832, jumaa oo waɗtaa jumaa mawɗo, inniraa ko "Katedraal Saint Philippe" e juuɗe Faraysenaaɓe. E hitaande 1838, caggal nde Farayse heɓti wuro Konstantin to Alseri, marsaal Sylvain Charles Valée waɗii leggal bardugal dow suudu dewal. Hakkunde 1845 e 1860 jumaa ɓooyɗo oo yani, jumaa keso mahiraa. Caggal nde Alseri woppitaa e laamu Farayse, artirde juulirde Ketchaoua e hitaande 1962 ina hiisee wonde « ina jogii nafoore mawnde to bannge diine e pinal », tee ina seedtoo no feewi daartol « ooɗoo juulirde-wattiima-katedraal-wattiima-juulirde». .[6] Resndo jumaa oo e nder juulirde waɗi ko e hitaande adannde jeytaare Alseri, e nder kewu ngu Tawfiq al Madani, jaagorgal ko fayti e laaɗe diwooje, ardii, yuɓɓinaangu to nokku biyeteeɗo Ben Badis (ko adii fof ko Lavigere). Ndee hiirde kadi siforaama no "correlatively ngam heɓtude goonga Alseri ko maande ɓurnde toowde ngam heɓtude nuunɗal ngenndi ndii."[3][6] Belle catedraal oo rokkaama e hitaande 1965 to eklesiya Le Vieux- Marché ɗo Louis Massignon sosi hijjoore Kerecee’en e Juulɓe e nder wolde jeytaare.[7]
Gaa gaa juulirde Ketchaoua, ina woodi heddiiɓe e citadel, juulirɗe ɓooyɗe goɗɗe e galleeji Ottomaan en, kam e heddiiɓe e mbaydi wuro aadaaji.[1][2]
Mahdi
taƴto[waylu iwdi]
Damal mawngal juulirde ngal ko e diwgol 23 step. E damal hee ko portiko pawaaɗo, ballitooɗo e coloŋaaji marbere nay ɓaleeji. Nder juulirde nden woodi arcades marbre daneeje. Nafoore cuuɗi juulirde ndee, minareeji ɗii e dow mum en ina teskaa e golle plaster Moor en ceertuɗe. Juulirde ndee ina ndaara nokku jamaa e nder Kasba, maayo ina woni yeeso mum ; ina waɗi minareeji ɗiɗi oktagonal ina taarii damal hee, ina waɗi diidi e paabi Bizantiin e Moor en. Heewɓe e koloñaaluuji marbere daneeje njeyaa ko e juulirde asliire ndee. Won yanaande wonnde e heddiiɓe e San Geronimo ina winndaa e nder suudu wooturu e nder juulirde ndee.[4][6]