Lembet Mosque
Juulirde Lembet ( e ɗemngal Gerek : Τζαμί του Λεμπέτ , e ɗemngal Turki : Lembet Camii ) ko juulirde Ottomaan en taariinde wonnde e wuro Tesalonik, to leydi Geres, inniraande kasoo Lembet, anndiraaɗo hannde kasoo Pavlos Melas. E hitaande 2013, innde jumaa nde, Juulirde Ferideh Hanim (Gerek: Φεριντέ Φεριντέ Χανούμ Τζαμί, Turki: Feride Hanım Camii) yiytaama sabu binndol ɓooyngol. Nde inniraa ko Ferideh Hanim, debbo guwerneer Tesalonik e oon sahaa, hono Hasan Fehmi Pasha. Ko ɗum juulirde sakkitiinde mahaaɗo to Tessalonik ko adii nde wuro ngoo naatata e Laamu Grece e hitaande 1912 caggal wolde Balkan en
| Golle imaaɗe | 19. century  |
|---|---|
| Lesdi | Yunan |
| Nder laamoore | Pavlos Melas Municipality |
| Location | Stavroupoli, Pavlos Melas Camp |
| Jonde kwa'odineto | 40°39′38″N 22°56′9″E |
| Postal code | 56430 |
Tariya
taƴtoE hitaande 1903, e nder duuɓi cakkitiiɗi laamu laamu Ottomaan e dow leydi Makedoni, juulirde Lembet mahiraa to Tessalonik—ko ɗum woni gadanol mahde e nder wuro ngo—e nder nokku biyeteeɗo Topşu Kislaçi. Nde udditaa ko ñalnde 18 lewru bowte hitaande 1903.[1]
Caggal nde konu Ottomaan fooli e wolde Yenidje (Giannitsa hannde) e nder wolde Balkan adannde e hitaande 1912, wuro Tessalonik naatnaa e Laamu Grece, e nokku ɗo juulirde ndee woni ɗoo, konu Grece huutortoo ɗum . Juulirde ndee e hoore mum ina huutoree e golle ɗe ngonaa diine, kono laaɓaani nde nde fuɗɗii huutoreede e laabi kesi.[2]
E hitaande 1999, konu leydi Grece fuɗɗii rokkude juulirde ndee juulirde ngam huutoraade ɗum e juuɗe municipaalitee wuro ngoo, kono ngool laawol ina jokki haa hitaande 2017. E hitaande 2003, ministeer pinal e dingiral leydi Grece hollitii juulirde ndee ko monimaaji reentorɗi.[3] E nder ɗuum e hitaande 2005, golle puɗɗii ngam yaajtinde laawol mawngol jokkondirngol Tesalonik to bannge worgo (Lagkadas e Serres) e fuɗnaange leydi ndii ; jumaa oo tawi ko hakkunde laawol yaajngol ngol. Ko ɗum waɗi juulirde ndee diwtaa ko 22 meeteruuji e dow ŋorol mum juutngol (to bannge Makka).[4] Base minaret oo noon, ina haani ruttaade.
E hitaande 2011, golle moƴƴitingol jumaa oo puɗɗii. Hay so tawii renndo juulɓe nokku oo ɗaɓɓiriino yo juulirde ndee uddite ngam dewal kadi, ɗaɓɓaande maɓɓe ndee jaɓaaka.[5]
Mahdi
taƴto
Juulirde wonnde caggal galle banndiraaɓe Vicentian.
Juulirde Lembet ina waɗi cuuɗi ɗiɗi, e minaret jokkondirnde e hakkunde fasaad worgo-fuɗnaange.[6] To les ina waɗi dame ɗiɗi, vestibules ɗiɗi e cuuɗi ɗiɗi, suudu desorɗe e ŋoral ina yahra e dow. Kuutoragol cuuɗi gonɗi les ɗii anndaaka. E dow leydi ina waɗi antechambre e suudu juulirde.[7] Binndi mahdi ndii, tawaaɗi e vestibule suudu adanndu nduu, ko kañum tan seedtini jokkondiral Ferideh e juulirde ndee, ko noon kadi innde Lembet ndee woniri.[8]
Njaajeendi juulirde ndee ko 18,19 m. x 13,52 m. tee ina waɗi 11,22 meeter, tawa ina hawra e dow ŋoral (3,22 m.). Wertallo kala etaa ko 247,50 m2. Wonande teddeendi mahdi ndii, e dow leydi ndii, mahe yaajɗe ɗee ko 90 cm, nder ɗee ko 60 cm NW haa SE e 90 cm NE haa SW. E nder suudu adanndu nduu, koɗorɗe yaajɗe ɗee ko 80 cm, koɗorɗe nder ɗee ko 70 cm NE haa SW.[5]
Sifaa oo ko leɗɗe, fawaade e koolkisagol mum, fawaade e yuɓɓo alluuje, e jolɗe ɓeydooje e geɗe ballitooje. E nder caka suudu mihrab ina waɗi dome e mbaadi kuurdu, fawaade e geɗe leɗɗe ɓeydaaɗe. Hedde taariindi maggal, taƴe gonɗe e ŋorol gonngol e ŋorol ŋorol ina mbaɗee.[9]
E nder golle moƴƴitingol 2011, suudu nduu artiraa, windooji suudu toowndu nduu ndeenaama, ɓulli asbestos gonɗi e yaasi suudu nduu ittaama, mahe ndernderiije kese paltry e ceilings ɓuuɓɗi ndartinaama, niche juulde (mihrab) ƴeewtaama, geɗe... natal mahdi ndii udditaama, 6oornii6e leɗɗe nder mum 6oornii, nokku oo taarii juulirde ndee ina laaɓti, ina 6oornii wutteeji e beton, nokku oo ina 6oornii.[6]
Ƴeew kadi
taƴto
Portal lislaam
bannge portal Giriis
icon Portal Arsitektuur
Lislaam e nder leydi Geres
Doggol juulirɗe ɓooyɗe to leydi Grece
Doggol juulirɗe leydi Geres
Giriis Ottomaan
Tuugnorgal
taƴto^ Hatsitirifon 2017, p. 1.
^ Hatsitirifon 2017, p. 3.
^ Hatsitrifon 2017, pp. 3-4.
^ 2018, pp. 108-112.
^ Juppude haa: a b Hatsitrifon 2021, p. 51.
^ Juppude haa: a b Hatsitrifon 2017, p. 4.
^ Hatsitirifon 2021, p. 33.
^ Hatsitirifon 2021, p. 39.
^ Hatsitrifon 2021, pp. 62-63.
Bibliografi
taƴtoVelojiyannis, Mantos (2018). Διαχείριση των νίκη [Njuɓɓudi monumndaaji juulɓe e yahuud en to Tesalonik] (e ɗemngal Gerek)..
Hatsitirifon, Nikolaas K. (15 mars 2017). "Minaare juulirde Ferideh Hanim to Tessalonik: binnditagol minare e windooji tuugiiɗi e fotooji". Το τζαμί της Φεριντέ χανούμ συζύγου συζύγου Χασάν Φεχμί πασά. Tesalonik, leydi Geres : Ministeer pinal e dingiral (Gerece).
Hatsitirifon, Nikolaas K. (2021). τζαμί Tesalonik, leydi Geres : Ministeer pinal e dingiral (Gerece). ISBN 978-618-00-2867-6.
Janngugol jokkungol
taƴtoKalliga, D. (2014). Χασάν Φεχμί Τζαμί: Τεκμηρίωση, Αποκατάσταση - Επανάχρηση. Juulirde Hassan Fehmi: Winnditaade, moƴƴitinde - Huutoraade. "Juulirɗe Lislaam Taariiɗe" Kuutorɗe] (e ɗemngal Gerek). Tesalonik, leydi Geres : Ministeer pinal e dingiral (Gerece). 69-82. ISBN 978-960-386-194-2.
Jokkondire yaajɗe
taƴtoKabaruuji jowitiiɗi e jumaa Lembet to Wikimedia