Mallam Aminu Kano GCON[1] (9 lewru bowte hitaande 1920 — 17 lewru lewru bowte hitaande 1983)[2] ko hooreejo politik luulndo Naajeeriya, jannginoowo, yimoowo, winndiyanke, e senndikaajo ummoriiɗo Kano. O waɗii darnde tiiɗnde e nder mbayliigu laamu koloñaal Angalteer feewde e jeytaare, Republique gadano, laamu militeer, e Republique ɗiɗaɓo. Wakiiliijo diiwal Kano Fuunaange, o laati cukko hooreejo laamu nder suudu joonde diidaaɗi lesdi. E nder laamu Yakubu Gowon, o woniino Komiseriyaa Fedde Ngenndiije Dentuɗe ngam Jokkondiral e Komiseer Fedde Ngenndiije Dentuɗe ngam Cellal. O woniino ƴattoowo mawɗo ko fayti e koloñaal Biritaan en e politik mum laamu nguu e nder worgo leydi Najeriya. Aminu, mo o sifotoo hoore makko ko o neɗɗaŋke demokaraasi e peewnoowo, o hawritii e ganndal makko e jaŋde hirnaange e lislaam ngam daranaade ndimaagu talakawa (commons).[3][4][5][6]

E hitaande 1948, Aminu sosi Fedde Jannginooɓe Fuɗnaange, fedde gollooɓe adannde e nder Fuɗnaange Naajeeriya, o walli kadi e sosde fedde nde wonaa laamuyankoore (NPC), nde fuɗɗoode ko fedde pinal, e nder hitaande wootere. Sabu konservatism ko ɓuri heewde e terɗe mum, o yalti NPC ngam sosde fedde wiyeteende NEPU, lannda sosiyaalist, lannda politik gadano bayyinaango e nder Fuɗnaange Naajeeriya. O woppi jaŋde e hitaande 1950 ngam wontude dawriyanke timmuɗo. Cuɓaaɗo hooreejo NEPU e hitaande 1953, e gardagol makko lannda kaa rewi ko e dekoloniisaasiyoŋ jaawɗo e rimɗinde talakawa en. Caggal nde o waɗi jarribooji keewɗi ɗi o dañi, o dañii wooteeji makko gadani e hitaande 1959, o naati e suudu sarɗiiji leydi ndii.[5]