Mohammad Al-Amin Mosque

Juulirde
Golle imaaɗe	2005
Lesdi	Liban
Nder laamoore	Beirut
Jonde kwa'odineto	33°53′42″N 35°30′23″E

Juulirde Mohammadu Al-Amin (aarabeere: جامع محمد الأمين), anndiraande kadi juulirde Buloore, ko juulirde juulɓe sunnit en tawaande e nder wuro Beyruut, leydi Liban.

E teeminannde 19ɓiire, zawiya (nokku juulirde) mahiraa e ooɗoo nokku. Duuɓi cappanɗe e peewnugol ngam heɓde leydi keewndi saraaji Zawiya ɓooyɗo oo, addani ɗum mahde jumaa keso oo. Nde udditaa ko e hitaande 2008.

Mahugo

Juulirde Mohammad Al-Amiin woni juulirde ɓurnde mawnude e nder leydi Liban. E nder peewnugol juulirde ndee, panneeji mbaɗaama kollitooji wonde juulirde ina jogori mahde. Caggal wolde hakkunde leyɗeele Liban, caggal dokkal gardiiɗo jaagorɗe leydi ndii, hono Rafic Hariri, juulirde Mohammad Al-Amin lelnaa e lewru noowammbar 2002.

Faandaare ndee ina nanndi e mahdi mawndi Ottomaan en : e nokku mahaaɗo ko ina tolnoo e 11 000 meeteer kaaree, dome bulo toowɗo 48 meeter e minareeji toowɗi 65 meeter (ina mbaɗee e ŋoral juulirde ndee), juulirde ndee wontii a sifaa ɓurɗo teeŋtude e asamaan hakkunde wuro Beyruut. Nde udditaa ko e hitaande 2008. Juulirde Mohammad Al-Amin ina waɗi domeeji keewɗi, ɗiin fof ko kaɓirɗe daneeje. Juulirde nde ina jogii kadi arches keewɗi, ɗi toowɗi ko cuuɗi ɗiɗi. Juulirde ndee ina jogii sifaaji nannduɗi no feewi e jumaa Sultan Ahmed.

E fuɗɗoode juulirde ndee, Hariri yamiri Oger Liban. Hariri kadi ƴetti Azmi Fakhouri ngam wonde mawɗo mahngo juulirde ndee. Caggal nde hayre adannde ndee lelnaa ngam juulirde ndee, beton gadano oo werlaa e hitaande 2003. E hitaande 2005, mahngo juulirde ndee fuɗɗiima mahde. Hayre mawnde huutorteende ngam juulirde ndee ko hayre Riyaad ooleere. Rafic Hariri, wondude e mahooɓe e naalankooɓe woɗɓe, ina njeyaa e waɗde dekoraasiyoŋ yaajɗo mahdi ndii.

Design nder e yaasi

Ko nder ceiling

Detaayuuji nder ɗii ina njogii ceŋorɗe mbaylaandi e cirkel dome. Fawne nannduɗe e lampa ina ŋoŋɗi yeeso mihrab. To bannge mawneeki jumaa oo, ina taaroo minaraaji nay, toowɗi mum en ko 65 meeter.

Tariya

E teeminannde 19ɓiire, zawiya (nokku juulde) inniraaɗo Sheek Abu Nasr al-Yafi mahiraa e ooɗoo nokku. Souk Abu Nasr woni ko e nokku gooto, ina golloroo e zawiya haa hitaande 1975. Caggal darnde ɓesnguuji Beyruti, fedde Mohammad Al-Amin sosaa e kitaale 1950 ngam lomtaade zawiya oo juulirde, e innde... Mohammadu, e dañde leydi ɓurndi heewde. Duuɓi capanɗe ngam heɓde leydi keewndi saraaji zawiya ɓooyɗo oo ngam mahde jumaa keso oo.

Caggal dokkal ngal gardiiɗo jaagorɗe leydi ndii, Rafic Hariri, maayɗo oo, rokki, haayre gonnde e juulirde Mohammad Al-Amin ndee, lelnaama e lewru noowammbar 2002. Nokkuure nde mahaa ndee ina waɗi ko ina tolnoo e 11 000 meeteer kaaree, ina waɗi dome 48 meeter toowɗo, 65 meeteer toowɗo minaraaji. E nder mahngo juulirde ndee e ndeeɗoo ŋoral nokku biyeteeɗo Martyrs, arkewolosi en njiyti taƴre laawol mawngol Roomnaaɓe fuɗnaange-rewo (Decumanus Maximus), ina waɗi paving e koloñaal.

Gardiiɗo jaagorɗe leydi ndii, hono Rafic Hariri, waraa ko ñalnde 14 feebariyee 2005, tawi ɓanndu makko ina wirnaa sara juulirde to wuro Beyruut, e nder nokku biyeteeɗo Martyr Square to Beyruut. Juulirde ndee ko kewu wirwirnde Hariri.

Ñalnde 4 lewru bowte hitaande 2020, jumaa oo bonnii no feewi e puccitgol Beyruut ngol. Lampaaji maggal e windooji maggal ndartinaama, acci gilaasiiji ɓuttiɗi e dow leydi.[1]

Nafoore zawiya e laamu Ottomaan

Tonngoode walla mbaydi ndee feccere ina gasa tawa wonaa tonngoode ansiklopedi kuutorteeɗe e Wikipedia. Ƴeew doggol Wikipedia ngam winndude binndanɗe ɓurɗe moƴƴude ngam heɓde miijooji. (Seeɗto 2023) (Janngu no e hol nde ittata ndee mesaas)

Ina woodi juulirde Mohammadu Al-Amin nde cikkatnoo ko innde Muhammadu. Sultan Ottomaan mo laamu Ottomaan Abdul Hamid waɗi Sheek Muhammadu Abu Nasr Al-Yafi innde juulirde nden "Zawiya Abu Nasr" nden ɓaawo man o ɗon mari innde nden ngam haaldugo bee Muhammadu.[2] Zawiya oo rokkaama sultan ngam yimɓe Beyruut wonɓe juulɓe. Zawiya ina anndaa tawo firti ko "angle" ina waawi jokkondirde e helmere "suufism".

Ƴeew kadi

Rafiik hariri

Laabi martiriiji

Dekuman Maksimus

Lislaam sunnit to leydi Liban

Tuugnorgal

"E nder natal: Beirut 'hono nokku wolde' caggal nde bommbo maayngo yani". Al Jaziira. Ñalnde 5 lewru bowte hitaande 2020. Ƴeewtaa ko ñalnde 6 lewru bowte hitaande 2020.
Vloeberghs, Ward (1 lewru Yarkomaa 2016). Arsitektuur, doole e diine e nder leydi Liban: Rafiq Hariri e politik nokku ceniɗo e nder Beyruut. BRILL. Doi:10.1163/9789004307056_006. ISBN 978-90-04-30705-6.
Vloeberghs, Ward (2008) “Fuɗɗoode juulirde: Kaaldigal e nokku ceniɗo e nder wuro Beyruut”, ɗereeji golle duɗal jaaɓi haaɗtirde Orop 17, nokku Robert Shuman ngam jaŋde toownde, Florence.
Hallaq, Hassan (1987) Taariindi renndo, politik e faggudu Beyruut, Dar al-Jami’at, Beyruut.
Hallaq, Hassan (1987) Bayrut al-mahruusa fil'ahd al-usmaani, [Beyruut e jamaanu Ottomaan], Dar al-Jami'at Beyruut.
Knudsen, Ko (Desuwee 2016). "Maayde Dowla - Jibineede Martiri". Anthropologie Fuɗnaange hakkundeejo. Vol. 11: 1–17 – rewrude e ɗaɓɓaande.