Mohammad Shafiq Hamdam
Mohammad Shafiq Hamdam ( ډاکټر محمد شفیق همدم ) ko binndoowo Afganistaan, gardiiɗo karallaagal kumpital e kisal internet, kadi ko o jiiloowo politik.[1][2] O joginoo golle ko wayi no cukko hooreejo leydi Afganistaan, mawɗo analis/wasiya OTAN[3] e hooreejo fedde Afganistaan ngam haɓaade fenaande (AACN).[4]
Jinsu | gorko |
---|---|
Ɓii-leydiyankaaku | Afganistan |
Innde | Mohammad |
Innde ɓesngu | Hamdam |
Ɗuubi daygo | 1981 |
Ɗoforde | Laghman |
Sana'aji | journalist, human rights activist, ngaɗoowo siyaasaje, writer |
Janngi to | Nangarhar University |
Diina | Diina Lislaama |
Laawol ngol laamu anndani | http://www.aacn.af |
Nguurndam e jaŋde puɗɗagol
taƴtoHamdam jibinaa ko e lewru Yarkomaa hitaande 1981 to wuro wiyeteengo Alishing e nder diiwaan Laghman, to leydi Afganistaan. E hitaande 1986 o winnditii e duɗal leslesal Lam-e-Shahid to Kabul. E hitaande 1999 o heɓi bak makko to duɗal jaaɓi haaɗtirde Shahid Muhammadu Arif to Jalalabad. E nder hitaande ndee tan, o winnditii to duɗal jaaɓi haaɗtirde Nangarhar to duɗal jaaɓi haaɗtirde ganndal politik kono Taliban en ndonki mo. E hitaande 2002, o heɓi dipoloma makko lesleso to duɗal jaaɓi haaɗtirde Nangarhar to bannge ganndal cellal. E hitaande 2003, o heɓi Dipolomaaji toowɗi to bannge njuɓɓudi e faggudu to duɗal jaaɓi haaɗtirde Suisse to bannge njuɓɓudi e faggudu. E hitaande 2010, o heɓi bak makko to duɗal jaaɓi haaɗtirde George C Marshall,[5][6] to duɗal jaaɓi haaɗtirde Orop to Almaañ, ɗo o janngi kisal yahrude yeeso e jokkondiral hakkunde leyɗeele. O timminii porogaraam kuuɓtodinɗo to duɗal jaaɓi haaɗtirde John F. Kennedy to duɗal jaaɓi haaɗtirde Harvard. O heɓi kadi seedantaagal Master to bannge kisal ngenndi to duɗal jaaɓi haaɗtirde politik winnderewal to Washington, DC. O jogii ko Master to duɗal jaaɓi haaɗtirde George Washington to bannge ganndal e ganndal kuuɓtodinngal. Hamdam ina anndi ɗemɗe keewɗe, ko wayi no Dari, Pashto, Urdu, e Engele.
Daartol golle
taƴtoHamdam e Seneraal David Petraeus, gonnooɗo gardiiɗo fedde toppitiinde ko fayti e humpito to Amerik, gonnooɗo gardiiɗo ISAF e hitaande 2011.
Hamdam woni hannde ko jiiloowo mawɗo to Deloitte, ina rokka ardorde e ballal sosiyeteeji keewɗi Fortune 100 to bannge kisal e karallaagal kumpital. Ko adii ndee darnde, o woniino gardiiɗo porogaraam mawɗo to Fonds Monétaire International to Washington, D.C. To Afganistaan, Hamdam wonnoo ko cukko hooreejo leydi Afganistaan[7] ngam geɗe hakkunde leyɗeele to Wasiyaaji mawɗi Biro hooreejo leydi to bannge geɗe ONU (SAOP ONU-Affaires).
SAOP UN-Affairs waɗii darnde tiiɗnde e huutoraade One U.N. ngam Afganistaan, woni njuɓɓudi peeje lomtiniri Fedde Ngenndiije Dentuɗe ngam wallitde Afganistaan. Ɗumɗoo ina jeyaa e ko addani laamu Afganistaan e Fedde Ngenndiije Dentuɗe ƴettude peeje ngam ƴellitde golle mum en. Gollagol One U.N. walla Delivering As One (DAO) ina addana ɓesngu U.N. e laamu Afganistaan caɗeele teeŋtuɗe, kono SAOP heɓiino nafoore e ndeeɗoo feere.
E nder njuɓɓudi kesiri ndii, Fedde Ngenndiije Dentuɗe ina foti yuɓɓinde eɓɓaaɗe mum e peeje mum e peeje ngenndiije e ko ɓuri teeŋtude.
Hamdam e ardiiɓe njulaagu e laamu Afganistaan to Marok ngam batu hakkunde leyɗeele ngam haɓaade fenaande
E nder golle makko e nder wasiyaaji mawɗi e ƴeewtotooɗo mawɗo, Hamdam waɗii darnde tiiɗnde e wasiyaade mawɓe OTAN, U.S., e politikaaji winndereeji[8] e dow dille politik e ƴellitaare Afganistaan, Asii fuɗnaange, e Asii hakkundeejo. E oon sahaa gooto, omo woni hooreejo[9] Fedde Afganistaan ngam haɓaade fenaande (AACN), fedde mawnde fedde renndo siwil, daraniinde haɓaade fenaande.[10]
Hamdam renndini ko anndal mum e nder duɗal jaaɓi haaɗtirde Maryland, kadi ko o wiɗtoowo mawɗo to duɗal jaaɓi haaɗtirde Civil Vision International.[11] Ko o dañi e humpitooji keewɗi ina jeyaa heen wonde jaagorgal mawngal to bannge jaayɗe, politik, e dipolomasi renndo to bannge mawɗo siwil OTAN to Afganistaan tuggi 2008 haa 2014.
Gaagaa darnde makko wasiyaaji e ƴeewndo, Hamdam ina gollondira e juɓɓule ceertuɗe. O jooɗii ko e Yiilirde Ngenndiire ngam Ƴellitaare Jaŋde (MODE) e wonde hooreejo yiilirde toppitiinde ko fayti e njulaagu.[12] Ko kanko kadi woni ngaandi eɓɓooji ko wayi no Sukaaɓe ngam Jam, Sukaaɓe Afganistaan ngam haɓaade fenaande, Fedde toppitiinde ko fayti e fenaande, e Kabul Tribune—jaaynde internet. Yanti heen, Hamdam ina jeyaa e sosɓe fedde rewɓe Afganistaan ngam haɓaade fenaande.
Ina jeyaa e ko o jokkondiri e makko, wonde tergal e fedde sukaaɓe ardiiɓe Afganistaan biyeteeɗo Friedrich-Ebert-Stiftung (FES), ko o gollodiiɗo e porogaraam to nokku mahngo jam Hiroshima, e tawtoreede Fedde Ngenndiije Dentuɗe ngam haɓaade fenaande (UNCAC). Hamdam kadi ko tergal Daande luulndiinde fenaande e fedde siwil Afganistaan ngam wallitde.
E nder wooteeji hooreleydaagu e diiwaanuuji Afganistaan e hitaande 2009, Hamdam wallitii e wonde yeewtanoowo yeewtere politik e nder Moby Media, Tolo T.V. Tuggi 2003 haa 2008, o woniino gardiiɗo jaayɗe e kaaldigal ngam Operation Enduring Freedom e Departemaa Defense . E hitaande 2002 e 2003, Hamdam golliima eɓɓaande Fedde Ngenndiije Dentuɗe ngam ƴellitde, ustude kaɓirɗe, e artirde e nder leydi Kabul.
Jahngo makko e nder golle laamu fuɗɗii ko e hitaande 2001, o woniino firoore, tuggi 1998 haa 2001, o woniino balloowo eɓɓoore e nder Health Net International TPO e Fedde Adunaare Cellal to wuro Jalalabad to fuɗnaange Afganistaan. Fedde Asii annditii Hamdam no on...
Haɓde e njulaagu
taƴto2013 Afganistaan koolol ngam haɓaade fenaande yuɓɓinaama e fedde Afganistaan ngam haɓaade fenaande, ɗo ujunnaaje ujunnaaje sukaaɓe Afganistaan tawtoraama ngam ustude laamu nguu ngam moƴƴinde golle.
Kapiteen Farzana Marie, yimoowo e doktoraa, gonnooɗo mawɗo, fedde toppitiinde ko fayti e renndo siwil, fedde toppitiinde ko fayti e renndo (CJIATF) Shafafiyat, rokki Hamdam seedanteeje toɗɗagol njeenaari Nobel jam
Hamdam wiyi ko fenaande woni caɗeele ɓurɗe mawnude, ko ɗum ñamlata ŋakkeende kisal e nder leydi Afganistaan kam e fitinaaji,[14] ndema poppi, njulaagu dorog e njulaagu dorog. O sosi fedde ɓurnde mawnude e nder leydi Afganistaan ngam haɓaade fenaande, golle ɓurɗe bonde e tiiɗde e nder leydi ɓurndi bonde e waasde deeƴde e nder winndere ndee. E nder seppooji e seppooji jamyame hono no 5 km leydi ndii fof dogdu ngam haɓaade fenaande, o mooftii ujunnaaje ujunnaaje ɓiɗɓe leydi ngam ustude laamu nguu nde feewnata, rewrude e dogdu 5 km ngam haɓaade fenaande. O renndini kadi sukaaɓe e almudɓe e rewɓe ngam tawtoreede hare fenaande. Ko o golloowo laaɓtuɗo, mo o holliti geɗe mawɗe ɗe njuɓɓudi laamu nguu waɗi, o daranii ko rewrude e tooñanngeeji[15] terɗe kabine e mawɓe politik. Hamdam hollitii garbingol leydi, fenaande mawɓe laamu e terɗe kabine. O ƴamii laaɓal e moƴƴitingol wooteeji.[16] O waɗii kadi darnde mawnde e feeñninde fenaande Banke Kabul, ɗo fotde miliyaaruuji dolaar (100 miliyaar ugiyya) loppitaa e fenaande, ɗum addani banke oo yani.
Hamdam ko ƴattoowo laamu Karzai sabu mum ƴettude peeje tiiɗɗe ngam haɓaade fenaande. E nder yeewtere makko e CBS TV o wiyi wonde fenaande fuɗɗotoo ko e mbedda haa yettoo galle laamorɗo o wiyi laamu Karzai ko laamu ɓurngu fenaande. O noddii e ƴamde laamu Afganistaan laabi keewɗi ngam haɓaade fenaande, o ƴeewi fenaande ko caɗeele mawɗe wonande leydi ndi.[17] Ngam darnde makko e laaɓal, nuunɗal, jam e kisal Afganistaan, o suɓaama ngam heɓde njeenaari Nobel jam e hitaande 2013[18] e nder fedde toppitiinde ko fayti e laaɓal hakkunde leyɗeele-Shafafiyat (Goomuuji laaɓtuɗi OTAN).[19]
Geɗe Afganistaan
taƴtoHamdam e batu ajendaaji kisal e ndeenka to Bruxelles 2013
Hamdam ina jokki e reende Afganistaan e leyɗeele diiwaan oo no feewi. Caggal geɗe Afganistaan ko ƴeewoowo, O tawtoraama batu hakkunde leyɗeele ko fayti e Afganistaan, La Haye 2009 to Pays-Bas, batu OTAN 60 to Strasbourg e Kehl, Farayse e hitaande 2009, batu hakkunde leyɗeele Kabul e hitaande 2010, batu OTAN to Lisbon Portigaal e hitaande 2010 Koolol Bonn ko faati e Afganistaan, batu OTAN to Chicago e hitaande 2011 [20] e sappooji goɗɗi batuuji ngenndiiji e winndereeji ko faati e Afganistaan. Ko o ƴeewoowo o ƴeewtindorii wooteeji hooreejo leydi Afganistaan e hitaande 2004 e 2009, wooteeji parlemaa e diiwaan Afganistaan e hitaande 2005 e Loya Jirga aadaaji dow Afganistaan e nanondiral gollondiral strateeji Amerik.[21]
E wiyde makko ngam ɓeydaade jokkondirde e sehilaaɓe hirnaange,[22] Hamdam waɗii darnde tiiɗnde e siynude nanondiral kisal hakkunde Afganistaan e Amerik. E nder ardiiɓe e daraniiɓe Afganistaan woɗɓe, o siifondiri kadi ɓataake mo o winndi e hooreejo leydi Obama ngam wallitde BSA e ɓataake oo wiyi : Eɗen ciftora no feewi jaɓgol nanondiral kisal hakkunde leyɗeele lewru ɓennundu nduu to Loya Jirga, eɗen ciftora wonde nanondiral ngal ina foti siyneede tawa leeltaani . Daande men ina hollita koolondiral mawngal ummoraade e denndaangal fannuuji renndo Afganistaan, haa arti noon e ardiiɓe renndo men diine e njulaagu, ɓe keddii e sunaare e ko fayti e ko fayti e leydi men, ɓe njiɗi ko yiyde ko yaawi joofnude BSA.
Hamdam e nder rokkude ballal neɗɗankaagal e galle mo alaa ko woni e mum so wonaa e nder leydi Afganistan.
E lomtaade Afganistaan e nder Parlemaa Orop, omo daranii jam,[23] njuɓɓudi, laaɓal e haɓaade fenaande. O wiyi ardorde Dental Orop, Parlemaa Orop e Komisiyoŋ Orop yo mballu Afganistannaaɓe e haɓaade fenaande. O winndi e gooto e binndanɗe makko to E.U. ardiiɓe : Afganistaan tan waawaa yettaade fayndaare mum ngam ustude fenaande ; ina ɗaɓɓi ballal renndo winndere ndee. So leeltaani, golle tiiɗɗe ina poti ƴetteede ngam ittude caɗeele ɗee. Ɗee golle ina poti waɗde doole pelle renndo siwil e jaayɗe ngam waawde jogaade darnde ɓurnde mawnude e haɓaade fenaande. So tawii Afganistaan ina foti heɓde ballal e nder duuɓi garooji ɗii, maa seertu, darnde tiiɗnde, pellital politik, e kuule kuuɓtodinɗe ngam huutoraade sariyaaji e peeje potɗe huutoreede ngam foolde caɗeele njulaagu e nder Afganistaan.
Hamdam ina heewi ñiŋde sabu miijooji mum jowitiiɗi e Hirnaange, won e politikaaji Afganistaan e won e yimɓe luulndiiɓe Hirnaange. Omo yiyee ko o daraniiɗo hirnaange. Ko o jaagorgal mawngal to bannge dipolomasi renndo OTAN, o heewi ko daranaade politik OTAN an...
Ko mi binndoowo
taƴtoHamdam hakkunde Asiya 21 Yong Ardiiɓe
Hamdam e senateer Ameriknaajo biyeteeɗo Lindsey Graham
O winndata ko e jaaynde wiyeteende The Huffington Post[25] e jaayndeeji e jaayndeeji Afganistaan keewɗi ko faati e politik, kisal e geɗe caggal leydi.[26] Haaldude e geɗe jowitiiɗe e njulaagu e geɗe Afganistaan o woni ko e feeñde e limooje jaayɗe ngenndiije e hakkunde leyɗeele, ko wayi no Tolo News TV, Khaama Press, RFE/RL,[27] BBC, CBS, AFP, ARD, VOA, Tele TRT, tele Aljazeera, tele Washington Post e jaayɗe goɗɗe teeŋtuɗe e nder leydi ndi e nder winndere ndee.
Omo jogii hoolaare e Afganistaan. Caggal nde ISAF joofi duuɓi sappo e Afganistaan, o winndi e jaaynde Khaama Press[28] wonde Afganistaan 2001 nanndaani e Afganistaan 2015. E nder 352 000 doole kisal ngenndi Afganistaan, ballitooje U.S. e OTAN, ko ɓeydotooɗo doolnude sektoraa renndo siwil, e sukaaɓe heewɓe, Afganistaannaaɓe ina njogii yaakaare wonde leydi mum en artataa e yonta niɓɓo. Ngam ɗuum heddoo e golle, Afganistaan e gollodiiɓe mum ina poti jokkude e yaajtinde ɗeen golle e nder duuɓi sappo garooji ɗii, tawa ina uddita yonta keso mbayliigu.
Hamdam ina ndaara demokaraasi ko huunde hesere e nder Afganistaan[29], o teeŋtini kadi ko feewti e moƴƴitingol e haɓaade fenaande.[30] O winndi e nder Unipath[31] ko jaaynde militeer karallaagal yaltinnde kala lewru, nde Kumanndaa Dowlaaji Dentuɗi Amerik yaltini, ko ɗum woni yeewtere winndereyankoore wonande gollotooɓe konu e nder diiwaan Fuɗnaange hakkundeejo e Asii hakkundeejo : Laamuuji e juɓɓule ina ngolloo no feewi e nder renndooji demokaraasi. O wiyi wonaa tan haɓaade ownugol e tooñanngeeji, kono ko laamu moƴƴu woni ngoƴa Afganistaan. O yiyri ko ŋakkeende doosɗe leydi e woodgol « cirƴe » e nokkuuji kisal wonande yimɓe e ardiiɓe leydi Afganistaan e caggal leydi, ko ɗum woni ko ɓuri teeŋtude e ŋakkeende jojjanɗe aadee e tooñannge.
O sikki laamuuji Afganistaan e laamuuji Amerik mbaawaano siftinde jokkondiral mum en ko ina ɓura duuɓi sappo. Hamdam winndi e nder winndannde mum miijo, Duuɓi sappo jokkondire ɗe ngalaa firo,[32] wonde Afganistaan-U.S. jokkondiral fotaani tuugnaade tan e maayde e warde hakkunde mum en, kono ina foti tuugnaade e nafooje renndo, faggudu e politik kadi. Fartaŋŋeeji keewɗi[33] ina ngoodi tawo ngam mahde ndeen jokkondiral juutngal, tiiɗngal. E oo sahaa, won Afganistaannaaɓe ina njiyra wonde Amerik ina woni e Afganistaan, ko polis winndereyankeewo e doole mum ngam haɓaade Al Kaydaa e Taliban.[34] Hamdam ina ɗaɓɓa jam e nder leydi Afganistaan[35], omo sikki ko e laawol konu tan hare Afganistaan waawataa joofde. Kono Taliban ina ɗaɓɓi laabi keewɗi nde konu Amerik nguu yaltata haa timma, kono Hamdam ina yiɗi Amerik e OTAN ina njokka e Afganistaan ko juuti.
Tuugnorgal
taƴto^ "Laabi 12 ɗi OTAN walli ngam mahde Afganistaan ɓurɗo moƴƴude". Renndo Atlantik: Udditde miijo politik caggal leydi. 26-10-2013. Moƴƴinaama gila e asli mum ñalnde 29-10-2013. Heɓtinaama e 26-10-2013.
^ "Artude galle, yahde yeeso" (PDF). OTAN.
^ "Darnde Afganistaan: suɓngo peeje". Ƴeewndo OTAN. 04/05/2016. Heɓtinaama ñalnde 25-05-2020.
^ "Ko ɗoo woni ko firti wonde 'gorko ɓurɗo nuunɗude' Afganistaan: njoɓdi seeɗa e alaa ƴellitaare". Jaaynde Wasinton.
^ "Feewde e keɓgol hoore". Catal Joorji C Marshall. Mooftaa ko e asli (PDF) ñalnde 27/08/2013. Heɓtinaama e 26-10-2013.
^ [1] [jokkondiral maayngal].
^ "Spotlight : Mohammad Shafiq, cuɓaaɗo njeenaari Nobel jam e cukko jaagorgal mawngal hooreejo leydi Afganistaan". 18 Duujal 2017. Ƴeewtaa ko 14-09-2018.
^ "Duɗal kawral Amerik". C4 Amerik. Ñalnde 25 lewru juko hitaande 2014.
^ Siif, Kevin (17 lewru nduu). "Ngam taƴde mbaydi Afganistaan". Jaaynde Wasinton. Moƴƴinaama gila e asli mum ñalnde 29-10-2013. Heɓtinaama e 26-10-2013.
^ "MP, Polis Trafik heɓi njeenaari "Neɗɗo nuunɗuɗo". Kabaruuji Tolo TV. 12 Noowammbar 2013. Ko 2014-10-26.
^ "Yiyngo Siwil hakkunde leyɗeele". Yiyngo Siwil hakkunde leyɗeele. 24 oktoobar 2014.
^ "Aacn E Acwo". Fedde toppitiinde ko fayti e fenaande. Heɓtinaa ko 26-10-2013.[jokkondiral maayngal duumingal]
^ "Renndo Aasi". Renndo Aasi.
^ "Ɓataake udditiiɗo feewde e hooreejo leydi Karzai e hooreejo leydi Obama". Kawtal UNCAC. Arsiif gila e asli mum ñalnde 28-08-2013. Heɓtinaama e 26-10-2013.
^ "Bayyinaango AACN ko faati e golle laamu nguu ko ɓooyaani ngam haɓaade fenaande". Jaaynde jaaynde Khaama. Jaaynde Khaama (KP). 5 lewru ut 2012. Ƴeewtaa ko 26-10-2013.
^ "Fooyre Afganistaan–Moy woni sabaabu?". SISMEK.
^ "Index Dowlaaji Dentuɗi 2016" (PDF). Eɓɓaande Ñaawirde Adunaare. 3: 177. Desammbar 2016 – e ISBN (mbaydi e internet): 978-0-9882846-1-6.
^ "Joɗnde AYLI 2013". Renndo Aasi. Heɓtinaama ñalnde 25-05-2020.
^ "Natal Afganistaan: no annduɓe njiyrata ɗum". Ƴeewndo OTAN. 15-06-2012. Heɓtinaama ñalnde 25-05-2020.
^ OTAN (suwee 2011). "Hol no hare fenaande ndee foti wonde?". Jaaynde ƴeewndo OTAN. Ƴeewtaama ñalnde 1 lewru Yarkomaa 2019.
^ "Afganistaan wonaa tan". Jaaynde jaaynde Khaama. Jaaynde Khamma. Ñalnde 30 oktoobar 2013.
^ Hamdam, Mohammadu Shafiq (4 mee 2016). "Darnde Afganistaan: cuɓagol peeje."