Olota of Ota
Olota mo Ota woni laamiiɗo aadaaji e laamiiɗo Ota, lesdi Ogun, lesdi Naajeeriya.
Juɓɓule aadaaji e nder OTTA ummorii ko e jamaanu IFE OODAYE walla ORUNMILA haa teeŋti noon ngam wiyde ko famɗi fof no ORUNMILA Annabi mawɗo IFA hawri e debbo OBA ina wiyee IYARIGIMOKO OTAYO, ina wiyee OLOTA ODO, OBA ARODEWOMI yumma OTA asliijo e OTA gadano e hitaande daartol no tiitoonde ODU-IFA IRET OLOTA (OWONRIN) e OSA MEJI (ODU ELEYE) holliri e laaɓal nii. Kono ndee aadaaji ina tabitini wonaa tan e OTA kono ko daartiyankooɓe Yoruba heewɓe haa teeŋti e almuudo IFA (babalawo) nder OTA e caggal Ota e won e annduɓe e wiɗtooɓe kadi ina tabitini noon. Nii woni IYARIGIMOKO woni OLOTA gadano (OBA) e nder daartol ngol ummorii ko e jamaanu BC ko famɗi fof no tabitiniraa e aadaaji Odu-ifa kaal-ɗen dow ɗii. O woni, kono lomtii ko ATELE OLODE MERO, ERELU AFINJU OLOJA EKUN mo nganndu-ɗaa ko OLOTA ELEGBEJE OJA e OLOTA OLOFIN ARAOYE, laamɗo aadaaji gorko gadano hono OLOTA nayaɓo e nder doggol laamɗo OTA tawa alaa Obagne keeriiɗo haa jooni, caggal makko (Olofin ARAOYE) alaa ñalngu nguu waawi siforeede. Won Obaaji goɗɗi keewɗi e nder OTA ɗi inɗe mum en e laamuuji mum en njuumri, e/walla ɓe mbaawaano siftoreede sabu ɓuuɓri jamaanu kono ko seeɗa e maɓɓe tan ciftortee haa jooni.
ODELU FAGBA laamɗo ganndiraaɗo ko Olota ko adii laamu Osolo (OLOFIN) hannde ngu osolo e hoore mum ardinoo ko adii lkoriku. ARUGBA -IFA, almuudo IFA debbo baawɗo wonnoo ko heddii ODELU-FAGBBA cakkitiiɗo. ARUGBA IFA jibinaa ko to OTA hedde darorɗe teeminannde 13ɓiire. Arugbaifa, debbo OTA AWORI ƴetti IFA ikin (IFA ELEKURO), to Oyo ILE sifaa Orunmila huutortoo e nder nguurndam mum ko noon kala Alaafin Oyo jokkondirɗo ƴetti ko wayi no mesi Oyo anndaaɗo haa hannde. Caggal ɗuum o resii Alaafin Oluaso (hedde hitaande 1300-1350) o woni yumma Alaafin ONIGBOGI, OLOFIN AREMITAN, cosɗo ILE-OLUJI e laamɗo Koyi, cosɗo ADO-AWAYE e nder leydi lbarapa. Ko aldaa e sago ko limtu-ɗen dow koo, kala Alaafin Oyo e mawɓe Oyo ina njogii Otta ko leydi yumma mum en.