Olubadan
Olubadan (Yoruba: Joomiraawo Ibadan) woni tiitoonde laamu laamiiɗo lesdi Ibadan nder Naajeeriya. Ibadan sosaa ko e teeminannde 16th, kono leñol Yoruba hannde ngol ƴetti laamu tan ko hedde hitaande 1820. E hitaande 1850, ɓe ndartinii doosgal maɓɓe ngal ɓe keɓaani, ngal seerti no feewi e laamɓe Yoruba en woɗɓe, sibu ngal waylotoo ko hakkunde diidi ɗiɗi. Heewi ƴettude ko duuɓi capanɗe ngam ƴellitde Olubadan ngam ƴellitde laamu, ɗum firti ko kala gorko jibinaaɗo jogiiɗo tiitoonde e nder caka metropolitan ko laamɗo potɗo.
Tariya
taƴtoE wiyde daartol Ibadan ngol Oba Isaac Akinyele winndi, Ibadan sosaa ko e teeminannde 18ɓiire. Hedde hitaande 1820, e ballal Angalteer, konu Egba, Ijebu, Ife e Oyo en keɓi wuro ngoo e hareeji maɓɓe e Fulɓe. Caggal hare hakkunde dañɓe heen ɓee, Oyo en keɓi laamu e hitaande 1829. Siistem ɗo diidi Baale (civic) e diidi Balogun Isoriki (militaire) ndenndi laamu, sosaa ko e hitaande 1851, tawi ina fawii e diiso aadaaji lomtotooɗo diidi ɗiɗi ɗii kala.
E hitaande 1885, Royal Niger Company wonti laamɓe nokku oo, ɓe ciifi nanondiral e laamuuji nokkuuji ɗii ko wayi no Olubadan, e hitaande 1900, laamu Biritaan ƴetti laamu e dow Naajeeriya, hono "Protectorate". Angalteernaaɓe sosi Diiso wuro Ibadan e hitaande 1897, ɓe kuutorii ko mawɓe nokkuuji ɗi doole mum en ngoni e aadaaji ngam ƴellitde wuro maɓɓe. E hitaande 1901, guwerneer Sir William MacGregor yaltini kuulal ngal Baale wonti hooreejo Diisnondiral tawi Resident ina foti wasiyaade tan so ina haani (Laamɓe Ibadan ina keewi wiyeede Baale haa hitaande 1936, nde tiitoonde Olubadan wuurtinaa) . . [1]
Ñalnde 1 Oktoobar 1960, Nijeer heɓi jeytaare mum e juuɗe Ndentundi.