Queen Mary's Hospital for the East End
Ospitaal laamɗo debbo biyeteeɗo East End ko opitaal ɓooyɗo to laawol Bryant to wuro Stratford, to Londres.
Tariya
Opitaal oo sosaa ko e innde safrirde West Ham, Stratford e Essex worgo, udditi ɗum e lewru sulyee 1861 e juuɗe doktoor nokku oo biyeteeɗo William Elliot e nder ko anndiraa safrirde ɓooynde, ko galle mo teeminannde 18ɓiire to laawol 30 Romford.[1] Ɗuum ko Mrs Mary Curtis, hoɗnooɗo Stratford, rokki mo ɗum - jooni ko limtaa e nder tolno II, ina wuuri, jooni ko kañum woni biro mawɗo activeNewham. Mrs Curtis hokki leydi ngam mahngo dispensaire keso ko juuti, gorko maako hokki feccere e ceede £4,000 ngam mahngo. Dispensaar keso oo, mo cuuɗi ɗiɗi, udditaa ko e hitaande 1879 – konngol mum ko « Ohne Zaegern und ohne Zagen » (« Ko aldaa e sikkitaare walla kulol »).[1] Ospitaal ɓeydaama sara diisnondiral kesal ngal - laamɗo George, laamɗo Cambridge lelni kaaƴel ngel e hitaande 1888 e opitaal oo udditaama e juuɗe Hugh Grosvenor, laamɗo gadano Westminster duuɓi ɗiɗi caggal ɗuum, tawi leydi mum, mahdi mum e kaɓirɗe mum ina njoɓa ko ina tolnoo e £ 000.[1] Nde golliima no nokku aksidaaji 32 leeso, safrooɓe joy hoɗɓe e njilluuji, safrooɓe tato konsulteer, matron gooto, infirmiyee en nayo e probationers ɗiɗo ngam hisnude laawol juutngol ngol to opitaal London, tawi Old Dispensary wonti departemaa mum ñawɓe.[1]
John Passmore Edwards rokki £3,000 ngam yoɓde baagal kesal 24 leeso, o lelni kaaƴel maggal e lewru feebariyee 1894, o udditi ngal lebbi 14 caggal ɗuum.[1] Ko adii ɗuum ina wiyee opitaal e safrirde West Ham, Stratford e Essex worgo, nokku oo fof inniraa ko opitaal West Ham e hitaande 1895, opitaal mawɗo West Ham e fuɗnaange London e hitaande 1902 e opitaal mawɗo West Ham e fuɗnaange e hitaande 1909.[1]
Ɓeydagol goɗngol ɓeydaama e hitaande 1907, tawi ko Duchess Marlborough lelni kaaƴel ngel. Lefol Rudolph Zunz e Joseph Withers addani udditgol suudu safrirdu kesu ɗiɗi e hitaande 1911, addani safrirde ndee ummoraade e 60 haa 100 leeso. E sahaa wolde adunaare adannde nde ina joginoo 110 leeso e 50 e majji ko adii fof ina ndokkee ngam huutoraade konu (caggal ɗuum nde ɓeydiima haa 80 e hitaande 1916), ɗum addani nde jokkondirde e opitaal Royal Herbert to Woolwich. Laamɗo debbo biyeteeɗo Mary wonti gardiiɗo maggal e hitaande 1916, ngal rokkaama seedantaagal laamɗo e hitaande rewtunde ndee, ngal wayli innde maggal e innde maggal gadanal.[1]
Ospitaal oo naati e sarwiis cellal leydi e les njiimaandi fedde cellal diiwaan fuɗnaange-rewo e hitaande 1948.[1] Caggal nde golle ɗee njaltinaa to opitaal mawɗo Newham, o udditaa e hitaande 1983.[1] Mahdiiji mayre fof ndartinaama so wonaa arc naatgol, ngol artiraa e hitaande 2022.[4] Nokku oo ko hannde koɗorɗe.[1]
Tuugnorgal
"Opitaal laamɗo debbo Mary ngam Fuɗnaange". Opitaaluuji majjuɗi to Londres. Ƴeewtaa ko ñalnde 25 noowammbar 2016.
"30 laawol Romford". Angalteer daartol. Keɓtinaama ñalnde 7 sulyee 2018.
"Jokkondir e amen". Ƴeewndo.org.uk. Ƴeewtaa ko ñalnde 25 noowammbar 2016.
Alberge, Dalya (12 desaambar 2022). "Sukaaɓe ɗon mballita ngam wartirki arch e manngu nokkuure haa fuunaange wuro London". Gardiiɗo oo. ISSN 0261-3077. Keɓtinaama ñalnde 13 mars 2024.
Dataaji toppitiiɗi laamu Waylu ɗum e Wikidata
Je lesdi feere
VIAF
Je lesdi
Leyɗeele dentuɗe Amerik
Categoriiji: Mahdiiji e njuɓɓudiiji e nder wuro Londres NewhamOpitaaluuji gonɗi e nder wuro LondonStratford, Londres
Ngoo hello sakkiti baylaade ko ñalnde 13 marse 2024, waktu 15:53.
Binndol ina tawee e les njiimaandi Creative Commons 4.0 ; sarɗiiji ɓeydooji ina mbaawi huutoreede. So a huutoriima lowre ndee, a jaɓii Sarɗiiji kuutoragol e Kuutorgal Sirlu. Wikipedia® ko maande njulaagu winnditaande Fedde Wikimedia, Inc., fedde nde wonaa laamuyankoore.