Sarayönü Mosque

Juulirde
Lesdi	Northern Cyprus
Nder laamoore	North Nicosia
Jonde kwa'odineto	35°10′39″N 33°21′39″E
Architectural style	Zirid architecture

Juulirde Sarayönü (e ɗemngal Turki: Sarayönü Camii), anndiraande kadi Juulirde Serai, ko juulirde wonnde e wuro Nikosiya, Siprus, ngo woni hannde to Nikosiya worgo. Nde ɓadiima no feewi nokku Sarayönü, nde wonnoo ko e nokku hee e nder daartol.Ñaawirɗe sariya hakkundeeje Siprus, Posto Nikosi, kam e nokku polis e bankeeji keewɗi e nder laabi ɗii. Laawol mawngol Girne Avenue ina joofna e nder laabi. Galle guwerneer Ottomaan, ko adii fof ko Lusignan, caggal ɗuum ko galle laamorɗo Venezuela, ina darii kadi to bannge worgo-fuɗnaange nokku oo, hade mum halkeede e juuɗe Angalteer e fuɗɗoode teeminannde 20ɓiire.[2]

Inde

Innde "Sarayönü", firti ko "yeeso laamɗo" ina heewi huutoreede ko ɓooyi. Ina wiyee wonde nokku oo ina anndiranoo "Kaare Orduönü" ko adii teeminannde 18ɓiire.[3] Giovannia Mariti winndii e hitaande 1767 wonde kareeli ɗii mbiyatnoo ko « kareeli Saray » e yimɓe nokku oo. Binndanɗe laamu Angalteer gadane ɗee ciftorii nokku oo ko "Serai Eunu Meidanlik" ("Sarayönü Meydanlııı", nokku Sarayönü) e "Hioukioumet Konaghi Meidani" ("Hükümet Konağı Meydanı", nokku laamu).[4] Ndeen innde ndee waylaama wonti "Konak Square" ("Place Mansion") ko adii duuɓi cakkitiiɗi njiimaandi Angalteer e duunde ndee.[5]

Laabi ɗii mbaylaama e dow laabi « Laabi Ataturk » caggal leydi Turki Mustafaa Kemal Ataturk e hitaande 1943 e juuɗe Munisipaal Nikosi e gardagol Themistoklis Dervis. E wiyde jaaynde Turki Siprus hannde Söz, waylo ngoo jaɓaama e weltaare renndo Siprus Turki, kadi wallitii Dervis ɓeydude njiimaandi mum ko adii wooteeji garooji ɗii.[4]

Tariya

Sarayönü Mosque

Lusignan e jamaanu Venezuela

Ko ɓuri teeŋtude e nokku oo ko galle laamɗo mo laamu Lusignan mahi haa nde o yani. Nde mahiraa ko adii fof ko galle Sir Hugh de la Baume, Konstaabel Siprus, kono galle laamɗo oo fellitii yahde e nder galle hee caggal nde Mamluk en ngulli galle maɓɓe laamɗo ɗiɗmo oo. Ko ɗum waɗi e hitaande 1427 caggal won e waylooji, mahdi ndii wonti galle laamɗo Lusignan tataɓo to Nikosi.[6] Nokku ɗo Kolonel Venezuela darii hannde ɗoo, ko leɗɗe raspberry ngonnoo nde galle laamorɗo Lusignan mahiraa.[3]

Nde Republique de Venise heɓti Siprus e hitaande 1489, galle laamorɗo oo waylaama, o jokki e huutoreede no feewi ngam wonde galle guwerneer oo. Ko Venezuela en mbiyatnoo ɗum « Palazzo del Governo ».[6] Ko e jamaanu Venezuela, e hitaande 1550, koloñaal Venezuela nawtaa to werlaa, mahaa e Lion St. Mark waɗtaa e dow mum ngam hollirde njiimaandi Venezuela. Ina wiyee kadi wonde nokku oo ina waɗi eklesiya karmelit en e oon sahaa.[3]

Jamanuuji Ottomaan en

E hitaande 1570, caggal nde Nikosi yani e njiimaandi Ottomaan en Siprus, poos cakkitiiɗo jokki e nder galle laamorɗo oo, tawi guwerneer oo e yimɓe mum ina njokki hare. Komanda Ottomaan en, hono Lala Mustafa Pasha, noddii yo galle laamorɗo oo rokke, ɗum noon Venezuelanaaɓe ɗooftii ɗum. Rewi heen ko warngo guwerneer Venise e terɗe goɗɗe e nder elite wuro ngoo. Ñalnde 5 noowammbar 1764, kewu ƴiiƴam goɗɗo waɗi e nder laabi ɗii nde yimɓe Siprus njani e galle laamorɗo ngam warde guwerneer Çil Osman Ağa e yimɓe mum 18 ngam yoɓde njoɓdi ɓurndi heewde ndi ɓe ɗaɓɓi.[4]

Laamu Ottomaan yiyri ƴellitaare keewnde e nder laabi ɗii. Palaas oo waylaama kadi, o woni e huutoreede no galle guwerneer nii. Kabaaruuji jowitiiɗi e mbaydi mahdi ndii e oo sahaa, keɓtinaama e binndanɗe tiitooɗe leydi hannde ɗee e binndanɗe A.L. Salvator, njilluɗo wuro ngoo e hitaande 1873. Galle oo ina waɗi etaaji ɗiɗi e mbaadi njuuteendi. Caggal dame ɗee, damal gonngal e ŋoral ina yahra e werlaaji taariiɓe portikooji, ɗo ɓuuɓri e lekki mawki kuutorteeɗi ngam warde ina tawee. E nder suudu toowndu nduu, won cuuɗi ɗi guwerneer oo huutortoo ngam huutoraade ɗum, won heen kadi ko birooji makko. Les ɗoo ko birooji goɗɗi, barme e kasoo hakkundeejo. Palaas oo ina yaaji haa fotde feccere e nokku ɗo hannde oo woni ɗoo, tawi noon Kolonel Venezuela oo ina woni e werlaa juulirde Sarayönü, ina waɗi lekki raspberry e nokku mum hannde oo.[4]

Eklesiya karmeel latin ɓooyɗo oo waylaama wonti juulirde Sarayönü, anndiraande kadi juulirde Orduönü (e ɗemngal Turki: Orduönü Mescidi). Yaasi maggal ina hollira mahdi Gothic arched, nder maggal ina hollira mahdi Ottoman ɓooyndi.[4] Madrasa Sarayönü, yanaande, bazaar, ñaawirɗe sariya, ɓuuɓri, kafe, arsenal, opitaal konu, kafe, lootorde Turki e hoɗorde qadi Ottomaan en, ko e jamaanu Ottomaan en mahaa e nder laabi ɗii. Kono, nde yimɓe wuro ngoo ɓeydii heewde, nokkuuji konu nguu ndartinaama caggal wuro ngoo, cuuɗi jogiiɗi mahdi Ottomaan ɓooyndi, ina mbaɗi gite bayɗe.[3]

Tagle

Kolonel Venise

Kolonel Venezuela, mo ummii e ŋoral Salamis, ina darii e saraaji hee. Kolonel oo ko granit, ina sikkaa ko e nder suudu Zeus to Salamis. Nde addiraa ko Nikosi ummoraade Salamis e hitaande 1550, nde mooftaa ko e nder laabi "Juulirde Sarayönü". Nde waɗtaa e nokku ɗo nde woni hannde ɗoo ko e hitaande 1915, caggal ɗuum nde fawnaa e nate e dow mayre ñalngu nde nde addi Nikosi e ñalngu nde nde mahiraa (1550 e 1915). To bannge worgo laabi ɗii, ina woodi ɓuuɓol mahaangol e laamu Ottomaan en.[7]

Fonnde

Fonnde to nokku Sarayönü

Fooyre to laabi, dariiɗo e ŋoral Ñaawirɗe Sariya, mahaa ko e jamaanu Ottomaan en. Giovanni Mariti winndii e woodgol ɓuuɓol ngol e kitaale 1760, o wiyi wonde ngol ina heewi ndiyam. Fooyre ndee meeɗiino heɓde ndiyam ummoraade e ɓuuɓri ndiyam Ahmet aarabeeɓe, kono nde ɓooyii golloraade. Fonnde ndee ina jogii peeje oktagonal, ina jogii fonnde wootere banngeeji kala, e nder niɓɓere. Fooyre ndee ina suddii kaɓirgal ballitoowal koloñaal haa e kitaale 1950, kono ngalɗoo kaɓirgal ittaama e oon sahaa. E hitaande 1976, ɓuuɓri ndii artiraa ko e departemaa ɓooyɗo Siprus Turki.[8]

Tuugnorgal

Wikimedia Commons jogii ko jaayndeeji jowitiiɗi e nokku biyeteeɗo Atatürk, Nikosiya.

Armister, Mark. Orop Mediteraane (1995) Jaayndeeji tagofeere wootere, p. 215.

Mark Dubin, Damiyen Moris. Ardorde ɓuuɓnde to Siprus (2002), Ardorde ɓuuɓnde, p. 300.

Juppude haa: a b c d Bağişkan, Tunser. "Sarayönü Meydan'nın uzak e yakın geçmişi" (e ɗemngal Turki). Yeni Duuzen. Ƴeewtaa ko ñalnde 6 marse 2015.

Juppude haa: a b c d e Gurkan, Haşmet Musafer. Dünkü e Bugünkü Lefkoşa (e ɗemngal Turki) (3e.). Galeri Kultur. 95-100. ISBN 9963660037.

Keshiyan, Kevork K. (1978). Nikosiya: Laamorde leydi Siprus ndeen e jooni, p. 104, Duɗal defte e naalankaagal Mouflon.

Juppude haa: a b Keshiyan, Kevork K. Nikosiya: Laamorde Siprus ndeen e jooni (2ɓo). Nicosia: Duɗal defte e naalankaagal Moufflon. p. 60.

Mirbageeri, Farid. Saggitorde daartol Siprus (2010), jaaynde Scarecrow, p. 18

Bajikan, Tuncer (2005). Deftere Osmanli Turki Eserleri. Fedde Turki Siprus yiɗɓe museeji. p. 403.