Ceertol hakkunde baylitte "Fulfulde"

34 octets ajoutés ,  il y a 9 ans
aucun résumé de modification
'''Fulfulde''' walla pulaar maa pular ko ɗemngal Fulɓe e Haalpulaar'en. Ɗemngal ngal no haalee e leyɗe keewɗe e [[Afirik]]. Haalooɓe fulfulde-pulaar ina kawra miliyonji 15 haa 16. Ɗemngal ngal ina jeyaa e suudu ɗemɗe Hiirnaange Atlantik, taweteendu kanyum duu e nder suudu ɗemɗe afirikankeeje ɓurndu yaajude wi'eteendu Niiser-Konngo. Ɗemɗe goɗɗe jeyaaɗe e ndun suudu ngoni: ce'aar (ɗemngal seereero) e njolfo. E ɗeen ɗiɗi ko seereero ɓuri ɓadondirde e pulaar.
 
1. Caltuɗe: Ko ɓuri heewde koo, pulaar ina feccee waɗee caltuɗe jowi mawɗe kawrooje e dawlaaji Fulɓe taariikayankooji (dawlaaji Fulɓe adiiɗi laamu kolonaaku). Kannje ngoni:
Ko ɓuri kon e Pulfule ɗen hino humii e gootal e diiwe limtaaɗe ɗoo, e piide misal si en ƴettii Fulfulde Bagirmi, ɗum ko leydi e nder Caad, ko e Adamaawankoore nden jeyaa. Fulfulde Funnaange Niijer ko e Fulfulde Hakkundeeri Najeeriya ɓuri jeydude, Fulfulde Hiirnaange Niijer ko e Liptaakuure e Maasinankoore jeyaa.
 
So en teskiima, ma en taw ina heddii fahin caltuɗe ɗalaaɗe hono pulaar Fulaadu (ɓaleeri [[Senegal]] e [[Gammbiya]]), Fulfulde Borgu e nder leydi Benen, fulfulde diiwaanuuji hakkunde [[Niiseriya]]. Kono ɗeen pulfule na ɓadii goɗɗe e ɗee ɗe adi-ɗen limtude yeru Borgu no ɓadondiri e Maasina, Fulaadu no nanndi e Fuuta Tooro no nanndi e Fuuta Jaloo, e maanaa no hakkunde maa fulfulde Caad walla Sudan ko e Adamawa jeydi.
 
2. Alkule: gila teemedannde sappo e jeetataɓere nden, pulaar-fulfulde no winndiree alkule aarabe. Haa hannde no fellitaa wonnde e leyɗe goɗɗe yeru Fuuta Jaloo maa Adamawa Fulɓe ko alkule aarabe ɓuri doolnoraade. Kono gila hitaande 1966 bensondiral [[Bamako]] ngal fewjanno ɗemngal ngal mbinndudi tuugiindi e abajada laten. Ndiin mbinndudi inndiraa abajada UNESCO maa alkule UNESCO. Alkule mayri ngoni:
 
a,b,mb,ɓ,c,d,nd,ɗ,e,f,g,ng,h,i,j,nj,k,l,m,n,ŋ,ñ(ny),o,p,q,r,s,t,u,w,x,y,ƴ,z
 
Sincugol ndiin mbinndudi ponndaandi haɗaali faa jooni Fulɓe ndonka fottude e alkule yogaaje, e fiide misal Haal-Pulaar'en senegal wo ñ mbinndirta alkulal ny. Fulɓe [[Mali]] e [[Gine]] nii mbinndirta ɗum: ɲ. Kadi lurre ina ngoodi to baŋŋe winndugol alkule denndaaɗe (renndaaɗe) yeru ŋg (hade ng), ɗum e wonnde ndin mbinndudi yamiranooka to bensondiral Bamako. Winndooɓe Gine woɓɓe mbinndan nb hade mb jamiraaɗo Bamako oo.
 
"Pulaar/fulfulde ko ɗemngal maanaa, woni ɗemngal keeringal to bannge innude geɗe e rokkude ɗumʼen maanaa. Paygol maggal ina fawii he toɓɓe keewɗe, ko wayi no heewde alkule e mbaadi pirligol golle e firo kelmeendi…
83

modifications