Maali: Ceertol hakkunde baylitte
Content deleted Content added
m r2.7.3) (Robot: Adding ce:Мали |
No edit summary |
||
Gorol 19:
'''Mali''' ko [[leydi]] e [[Afiriik]].
Mali (woɓɓe ina mbi'a Maali) yo leydi gorgal Afiriik. Kayri ɓuri
== Seeɗa e taariika Mali ==
Mali ina wi'etenoo e nder laamu Tuubakooɓe Sudaan (leydi ɓaleeɓe), ko caggal jeytaare mayri e hitaande 1960 hooreeɓe ɓee cuɓi innde "Mali" joopiinde laamateeri taarikayankoori ndi jamaanu Sunnjata Keytaa ndii (teemedannde sappo e tataɓere). Laamɗo arano oo laatii Moodibbo Keytaa, nde o ƴetti laamu nguu o fuɗɗi siinude yuɓɓo dawrugol soosiyalismu kono ɗum yirbini faggudu leydi ndii ɓeydi iñcuru renndoyankooru. E hitaande 1968, koninkooɓe folli mo e dow ardungal Muusaa Tarawore. Oon laamii haa 1991 nde jamaaji Afirik keewɗi puɗɗinoo lamndaade heyɗitinoore dawrugol tuugiinde e demokarasi kono o salii kus waylude laamu makko. Nde yimɓe ɓee yaltunoo seppooji to saare laamorde Bamako o felli e maɓɓe, yoga e maɓɓe maayi. Ɗum ɓurti hirjinde murtital ngal haa larme oo folli mo e dow ardungal Ahmadu Tumaani Tuure. Oon yuɓɓini woote o hokkiti siwiljo laamu nguu, ɗum ko Umaar Konaare. Nde oon timmini happu mum Tumaani Tuure warti kadi e nder dawrugol Mali fooli e woote laatii persidan haa folleede mum 2012. Polluɗo mo oo, ɗum ko Amadu Sanogo, wi'i ko sabaabe ɗaatere makko waɗi si konuuli murtuɓe Tuwaaregɓe e lislaamiyankooɓe naati hakkunde janwiye e awril 2012 e nano leydi ndii riiwi konu Mali nguu, fecci ndi yaltini e fewjoore laamuu. Ɓe ewnii jeytal-hoore leydi maɓɓe ndi ɓe inniri Azawad. Haa hannde ko ɗon wonaa. Barki Alla e ko CEDEAO (Dental Faggudu Leyɗe Afirik Hiirnaange) kammbani koninkooɓe Mali ɓe, ɓe ɗalii ardungal leydi ndii e juuɗe persidanjo laamu cabborgu, ɗum ko Jonkunda Tarawore kono hay gooto anndaa ko ɓe jokki. Lasindiiɓe duuɗuɓe ina cikki haa jooni ko kamɓe jogii laamu nguu. Leyɗe CEDEAO ɗee ina mbaɗi lelngo naɓugol konuuli ngam dahugol nano Mali wartira ɗum e ley laamu Mali kono haa jooni lelngo ngoo siinaaka.
{{Commons|Mali}}
| |||