Laamateeri Maasina: Ceertol hakkunde baylitte

Seeku Aamadu laatii gardiiɗo laamateeri Fulɓe Maasina:

Caggal laamateeri Saraŋkuleeɓe Gaana ( fewnɗo temmeddanɗe 3 haa yotti temmeddanɗe 8),

Laamateeri Maniŋkaaɓe to Maali (fewnɗo temmeddanɗe 13 haa yotti temmeddanɗe 15) kañe e Laamateeri Koroborooɓe maa Soŋay’en (fewnɗo temmeddanɗe 15 haa yotti temmeddanɗe 16), ko jamaanu Laamateeri Fulɓe Maasina wari.

 

Seeku Aamadu puɗɗuɗo Laamateeri, ƴiwɗo e ɓeynguure Barinaaɓe (Fulɓe juulɓe). Ko arɗo Fulɓe jom-tooruuji'en (rewooɓe sanamuuji) warɓe ƴiwde to leydi Senegaal, wuurnooɓe e daande maayo Nijer gila temmeddanɗe 14 wonnooɓe e nder ɗowaangol Laamiiɗo Segu hitaande 1670.

 

E hitaande 1818, Seeku Aamadu haɓidi e Fulɓe arɗo’en e yaadiiɓe mum’en jokkondirnooɓe e laamɗo keefeero bammbaranke mo Segu oo. O heɓi poolgal. Caggal ɗum o fampii jihaadi makko (1819) o dahi saare Jenne, nokku ɗo o jaŋngunoo Alkura'ana. Ndeen o fenti laamateeri alsilamaaku keyri ndi o inniri Diina kono endi ɓuraa anndireede innde Laamateeri Maasina. Laamorgo mayri laatii Hamdallaahi, ko ɗum woni wi'ide yettoore woodanii Geno. Wuro ngoo ko joɗɗinaango hakkunde hitaande 1819 e 1821 kilometiraaji 32 hakkunde mum e Mooɓti. Engo mooftunoo ko hewti 60 deende (quartiers).

 

Seeku Aamadu laatii peewnitoowo (réformateur) mawɗo: o feewnii renndo Fulɓe: o fecci ɓe nooneeje ngam yaafinde margol dabbaaji, kañe e nawrugol ndema yeeso. O nawrii njulaŋkaaku kadi yeeso o renndini etunguuji leydi ndi fuf etungu ngootu. Ñaawoore ko Alkura'ana waɗirteno yurmeende alaa heen. Haybiirde koniŋkooɓe kadi no feewnano. Laatii faggudu leydi ndii ina tuuginoo e ngaynaaka (durngol) e ndema.

 

Ko e hitaande 1844, caggal maayde Seeku Aamadu ndee, ɓiɗɗo makko Aamadu Seeku lomtii mo e laamu. Caggal oon, ko taaniraawo makko lomtii e laamu e hitaande 1852.

 

Ɗum hawrii E puɗɗagol Laamateerii Afrik hirnaange ɓurndi mawnude: Laamateeri Tukuleer’en, ko ɗum woni Laamateeri Diina Alhajji Umaar Tal. Caggal konuuli ɗi Alhajji Umaru Taal naɓi to saare laamorde Hamdallaahi, o dahi nde o wari laamɗo, laamu nguu yirbi. Ɗum laatii e hitaande 1862.