Ceertol hakkunde baylitte "Lansana Konte"

49 octets ajoutés ,  il y a 12 ans
m
aucun résumé de modification
m
'''Lansana Konte'''
O jibinaa heedde 1934 e hoɗo no wi'ee Buraamayaa (woɓɓe no wi'a ko Lummbayaa) e nder diiwal Dobirikaa, leydi Soosooɓe. Ko ɗon o janngi e duɗal Alqur'aana o naati kadi lekkol kono no sikkaa o feƴƴaali duɗal aranal ngal. Ɓaawo ɗum Lansana Konte yahri e lekkolji ekkitorɗi miniteeriyaagal Bingerville (Koddiwaar) e Sen-Luwii (Senegal).
 
O jibinaa heedde [[1934]] e hoɗo no wi'ee Buraamayaa (woɓɓe no wi'a ko Lummbayaa) e nder diiwal Dobirikaa, leydi Soosooɓe. Ko ɗon o janngi e duɗal [[Alqur'aana]] o naati kadi lekkol kono no sikkaa o feƴƴaali duɗal aranal ngal. Ɓaawo ɗum Lansana Konte yahri e lekkolji ekkitorɗi miniteeriyaagal Bingerville (Koddiwaar) e Sen-Luwii (Senegal).
E hitaande 1955 o naati ka larme Faransi o nawraa Aljeri fewndo konu wonande hettaare ndin leydi e hitaande 1957. Caggal ɗum Konte hooti Gine, tawi leydi heɓtii hoore mum e kolonaaku Faransi nyannde 2 ottoombur 1958. O naati e nder larme Gine on o wallitii semmbingol mo. Ɓaawo miniteeriiɓe Portokeesiiɓe e dartiiɓe laamu Gineyankeeɓe yanii e leydi ndin nyannde 22 nowambur 1970 e dow anniyee liɓugol laamugol hooreejo-leydi on Seeku Tuuree, Konte hino tawanoo e wallitiiɓe danndugol leydi ndin. Ko ɗum waɗi o ɓeydanaa garaadu o waɗaa Kapiten 1971. E hitaande 1973 Konte waɗaa kumaandan diiwal Boke ngal, takkiingal Gine-Bisaawo, leydi laatinoondi on tuma no haɓee fii sortugol hoore mum e kolonaaku Portokeesi'en, tawi kadi Gine no tammbitii fedde PAIGC, laatinoonde hino ardii cippiro ngon.
 
E hitaande 1955 o naati ka larme [[Faransi]] o nawraa [[Aljeri]] fewndo konu wonande hettaare ndin leydi e hitaande 1957. Caggal ɗum Konte hooti Gine, tawi leydi heɓtii hoore mum e kolonaaku Faransi nyannde 2 ottoombur 1958. O naati e nder larme Gine on o wallitii semmbingol mo. Ɓaawo miniteeriiɓe Portokeesiiɓe e dartiiɓe laamu Gineyankeeɓe yanii e leydi ndin nyannde 22 nowambur 1970 e dow anniyee liɓugol laamugol hooreejo-leydi on Seeku Tuuree, Konte hino tawanoo e wallitiiɓe danndugol leydi ndin. Ko ɗum waɗi o ɓeydanaa garaadu o waɗaa Kapiten 1971. E hitaande 1973 Konte waɗaa kumaandan diiwal Boke ngal, takkiingal Gine-Bisaawo, leydi laatinoondi on tuma no haɓee fii sortugol hoore mum e kolonaaku Portokeesi'en, tawi kadi Gine no tammbitii fedde PAIGC, laatinoonde hino ardii cippiro ngon.
Nyannde 26 maarasi 1984 Persidan Seeku Tuuree feƴƴini. Yimɓe makko ɓen woni e pooɗondirgol laamu ngun haa larme on tawi ko maa ƴetta ngu fii wota hare ɓiɓɓe leydi huɓɓu. Njuɓɓudi laamu inneteendi CMRN (Conseil Militaire de Redressement National, e Pular: Teekun Miniteeri wonande Feewnital Leydi) sincaa. Lansana Konte, tawi nden o wontiino kolonel, waɗaa hooreejo teekun on, e maanaa o laati hoore-leydi Gine. Wondiɗɗo makko on Jaraa Tarawore laatii Permiyee Ministir. Fillitaama wonndema ko Jara Tarawore adanoo toɗɗeede kono o salii, o wi'i wonndema nde tawnoo Seeku Tuuree, lamɗo fawnooɗo laamu sattungu e jamaa on ko Maninkaajo, haanaa ka kanko Jara Tarawore Maninkaajo go'o kadi halfinee laamu. Ko non laamu ngun yaniri e Lansana Konte, heccunooɗo ɓe ɓe fow maɓɓe. Kono neeɓaali fota kamɓe ɗiɗo ɓe fuɗɗii lurrude e fii laamu ngun. Nyannde 4 suliyee 1985, tippude e ko wi'aa kon, Jara Tarawore etii wippagol laamu (Coup d'État e Faransi) tawi Lansana Konte hino yahi Lome (laamorde Togo) e kawrital leydi CEDEAO/ECOWAS (kawtital leyɗe Afirik Hiirnaangeeri e baŋŋe ngaluuji-leydi). Wippagol laamu ngol fogi, Tarawore e yimɓe mum ɓen wondude e yimɓe laamu Seeku Tuuree sokanooɓe wano Siyaaka Tuuree, Ismaa'iila Tuuree, Maamadii Keyta, Muusaa Jakite ekn. nanngaa fellaa. Fahin ofisiyeeɓe Maninkaaɓe heewɓe waraa e ɗum. Yimɓe lancooɓe yani e galleeji e jawle Maninkaaɓe Konakiri bonni. Ɗen balɗe ɗon Konte yewti jamaa on ka Palais du Peuple o ewnii ɓe e haala Sooso: "wo fataara", ko ɗum woni "on tewi". Haa hannde Lansana Konte no jokki felireede ɗin konnguɗi. E haqiiqa on, haa hannde hay gooto faltaaki ko laaɓi kon ko feƴƴunoo fewndo ko wi'aa Gine gila on tuma "Coup Diarra".
 
Nyannde 26 maarasi 1984 Persidan Seeku Tuuree feƴƴini. Yimɓe makko ɓen woni e pooɗondirgol laamu ngun haa larme on tawi ko maa ƴetta ngu fii wota hare ɓiɓɓe leydi huɓɓu. Njuɓɓudi laamu inneteendi CMRN (Conseil Militaire de Redressement National, e Pular: Teekun Miniteeri wonande Feewnital Leydi) sincaa. Lansana Konte, tawi nden o wontiino kolonel, waɗaa hooreejo teekun on, e maanaa o laati hoore-leydi Gine. Wondiɗɗo makko on Jaraa Tarawore laatii Permiyee Ministir. Fillitaama wonndema ko Jara Tarawore adanoo toɗɗeede kono o salii, o wi'i wonndema nde tawnoo Seeku Tuuree, lamɗo fawnooɗo laamu sattungu e jamaa on ko Maninkaajo, haanaa ka kanko Jara Tarawore Maninkaajo go'o kadi halfinee laamu. Ko non laamu ngun yaniri e Lansana Konte, heccunooɗo ɓe ɓe fow maɓɓe. Kono neeɓaali fota kamɓe ɗiɗo ɓe fuɗɗii lurrude e fii laamu ngun. Nyannde 4 suliyee 1985, tippude e ko wi'aa kon, [[Jara Tarawore]] etii wippagol laamu (Coup d'État e Faransi) tawi Lansana Konte hino yahi Lome (laamorde Togo) e kawrital leydi CEDEAO/[[ECOWAS]] (kawtital leyɗe Afirik Hiirnaangeeri e baŋŋe ngaluuji-leydi). Wippagol laamu ngol fogi, Tarawore e yimɓe mum ɓen wondude e yimɓe laamu Seeku Tuuree sokanooɓe wano Siyaaka Tuuree, Ismaa'iila Tuuree, Maamadii Keyta, Muusaa Jakite ekn. nanngaa fellaa. Fahin ofisiyeeɓe Maninkaaɓe heewɓe waraa e ɗum. Yimɓe lancooɓe yani e galleeji e jawle Maninkaaɓe Konakiri bonni. Ɗen balɗe ɗon Konte yewti jamaa on ka Palais du Peuple o ewnii ɓe e haala Sooso: "wo fataara", ko ɗum woni "on tewi". Haa hannde Lansana Konte no jokki felireede ɗin konnguɗi. E haqiiqa on, haa hannde hay gooto faltaaki ko laaɓi kon ko feƴƴunoo fewndo ko wi'aa Gine gila on tuma "Coup Diarra".
Ɓaawo ɗon Konte ɓurɗi tamude laamu ngun o hawtindiri jonndeeji hooreejo-leydi e ministir defansi. Kono e hitaande 1992, tawi hoodere demokaraasi no fuɗɗii jalbude e leyɗeele ɗuuɗɗe winndere nden, tawi kadi hooreeɓe opozisiyon on e nder Gine tigi wano Alfaa Konnde, Siraaju Jallo, Baa Mammadu fuɗɗike ƴamude uddital e baŋŋe polotigi, Konte newnani ɗuuɗal partiiji. Woote waɗaa nyannde 19 dujambar 1993. Fedde makko wi'aande PUP (Parti pour l'Unité et le Progrès, e Pular: Fedde fii Pottal e Yahrugol yeeso) fooli, Lansana Konte lutti persidan. Wano non kadi o fooli woote 14 dujambar 1998 e dujambar 2003. Lasindiiɓe buy no sikki wonnde ko e dow kansugol Konte fooliri ɗin wooteeji fow. Wi'aamo himo wondi e nyabbuuli sattuɗi wano jabeeti (nawnaare sukkar) kono ɗum laaɓaali sabu bileten yewtoowo fii cellal lamɗo leydi on hay gooto hollaaka taho. Kono non sikke alaa nawnaaje e nayeewu lo'inii mo sanne, faydaa o hunnanaa hankadi golleeji waɗɗiiɗi hooreejo-leydi. Ɗum e wonnde Zeneral Lansana Konte no catii e laamu ngun. Wonndiɓɓe makko wallii mo haa o wayli tuuginorde leydi ndin fii jooɗagol ko ɓuri manndaaji ɗiɗi yamiraaɗi ɗin.
 
Ɓaawo ɗon Konte ɓurɗi tamude laamu ngun o hawtindiri jonndeeji hooreejo-leydi e ministir defansi. Kono e hitaande 1992, tawi hoodere demokaraasi no fuɗɗii jalbude e leyɗeele ɗuuɗɗe winndere nden, tawi kadi hooreeɓe opozisiyon on e nder Gine tigi wano Alfaa Konnde, Siraaju Jallo, Baa Mammadu fuɗɗike ƴamude uddital e baŋŋe polotigi, Konte newnani ɗuuɗal partiiji. Woote waɗaa nyannde 19 dujambar 1993. Fedde makko wi'aande [[PUP]] (Parti pour l'Unité et le Progrès, e Pular: Fedde fii Pottal e Yahrugol yeeso) fooli, Lansana Konte lutti persidan. Wano non kadi o fooli woote 14 dujambar 1998 e dujambar 2003. Lasindiiɓe buy no sikki wonnde ko e dow kansugol Konte fooliri ɗin wooteeji fow. Wi'aamo himo wondi e nyabbuuli sattuɗi wano jabeeti (nawnaare sukkar) kono ɗum laaɓaali sabu bileten yewtoowo fii cellal lamɗo leydi on hay gooto hollaaka taho. Kono non sikke alaa nawnaaje e nayeewu lo'inii mo sanne, faydaa o hunnanaa hankadi golleeji waɗɗiiɗi hooreejo-leydi. Ɗum e wonnde Zeneral Lansana Konte no catii e laamu ngun. Wonndiɓɓe makko wallii mo haa o wayli tuuginorde leydi ndin fii jooɗagol ko ɓuri manndaaji ɗiɗi yamiraaɗi ɗin.
218

modifications