Lansana Konte: Ceertol hakkunde baylitte

O jibinaa heedde 1934 e hoɗo no wi'ee Buraamayaa (woɓɓe no wi'a ko Lummbayaa) e nder diiwal Dobirikaa, leydi Soosooɓe. Ko ɗon o janngi e duɗal Alqur'aana o naati kadi lekkol kono no sikkaa o feƴƴaali duɗal aranal ngal. Ɓaawo ɗum Lansana Konte yahri e lekkolji ekkitorɗi miniteeriyaagal Bingerville (Koddiwaar) e Sen-Luwii (Senegal). ▼

E hitaande 1955 o naati ka larme Faransi o nawraa Aljeri fewndo konu wonande hettaare ndin leydi e hitaande 1957. Caggal ɗum Konte hooti Gine, tawi leydi heɓtii hoore mum e kolonaaku Faransi nyannde 2 ottoombur 1958. O naati e nder larme Gine on o wallitii semmbingol mo. Ɓaawo miniteeriiɓe Portokeesiiɓe e dartiiɓe laamu Gineyankeeɓe yanii e leydi ndin nyannde 22 nowambur 1970 e dow anniyee liɓugol laamugol hooreejo-leydi on Seeku Tuuree, Konte hino tawanoo e wallitiiɓe danndugol leydi ndin. Ko ɗum waɗi o ɓeydanaa garaadu o waɗaa Kapiten 1971. E hitaande 1973 Konte waɗaa kumaandan diiwal Boke ngal, takkiingal Gine-Bisaawo, leydi laatinoondi on tuma no haɓee fii sortugol hoore mum e kolonaaku Portokeesi'en, tawi kadi Gine no tammbitii fedde PAIGC, laatinoonde hino ardii cippiro ngon.▼

Nyannde 26 maarasi 1984 Persidan Seeku Tuuree feƴƴini. Yimɓe makko ɓen woni e pooɗondirgol laamu ngun haa larme on tawi ko maa ƴetta ngu fii wota hare ɓiɓɓe leydi huɓɓu. Njuɓɓudi laamu inneteendi CMRN (Conseil Militaire de Redressement National, e Pular: Teekun Miniteeri wonande Feewnital Leydi) sincaa. Lansana Konte, tawi nden o wontiino kolonel, waɗaa hooreejo teekun on, e maanaa o laati hoore-leydi Gine. Wondiɗɗo makko on Jaraa Tarawore laatii Permiyee Ministir. Fillitaama wonndema ko Jara Tarawore adanoo toɗɗeede kono o salii, o wi'i wonndema nde tawnoo Seeku Tuuree, lamɗo fawnooɗo laamu sattungu e jamaa on ko Maninkaajo, haanaa ka kanko Jara Tarawore Maninkaajo go'o kadi halfinee laamu. Ko non laamu ngun yaniri e Lansana Konte, heccunooɗo ɓe ɓe fow maɓɓe. Kono neeɓaali fota kamɓe ɗiɗo ɓe fuɗɗii lurrude e fii laamu ngun. Nyannde 4 suliyee 1985, tippude e ko wi'aa kon, Jara Tarawore etii wippagol laamu (Coup d'État e Faransi) tawi Lansana Konte hino yahi Lome (laamorde Togo) e kawrital leydi CEDEAO/ECOWAS (kawtital leyɗe Afirik Hiirnaangeeri e baŋŋe ngaluuji-leydi). Wippagol laamu ngol fogi, Tarawore e yimɓe mum ɓen wondude e yimɓe laamu Seeku Tuuree sokanooɓe wano Siyaaka Tuuree, Ismaa'iila Tuuree, Maamadii Keyta, Muusaa Jakite ekn. nanngaa fellaa. Fahin ofisiyeeɓe Maninkaaɓe heewɓe waraa e ɗum. Yimɓe lancooɓe yani e galleeji e jawle Maninkaaɓe Konakiri bonni. Ɗen balɗe ɗon Konte yewti jamaa on ka Palais du Peuple o ewnii ɓe e haala Sooso: "wo fataara", ko ɗum woni "on tewi". Haa hannde Lansana Konte no jokki felireede ɗin konnguɗi. E haqiiqa on, haa hannde hay gooto faltaaki ko laaɓi kon ko feƴƴunoo fewndo ko wi'aa Gine gila on tuma "Coup Diarra".▼

Ɓaawo ɗon Konte ɓurɗi tamude laamu ngun o hawtindiri jonndeeji hooreejo-leydi e ministir defansi. Kono e hitaande 1992, tawi hoodere demokaraasi no fuɗɗii jalbude e leyɗeele ɗuuɗɗe winndere nden, tawi kadi hooreeɓe opozisiyon on e nder Gine tigi wano Alfaa Konnde, Siraaju Jallo, Baa Mammadu fuɗɗike ƴamude uddital e baŋŋe polotigi, Konte newnani ɗuuɗal partiiji. Woote waɗaa nyannde 19 dujambar 1993. Fedde makko wi'aande PUP (Parti pour l'Unité et le Progrès, e Pular: Fedde fii Pottal e Yahrugol yeeso) fooli, Lansana Konte lutti persidan. Wano non kadi o fooli woote 14 dujambar 1998 e dujambar 2003. Lasindiiɓe buy no sikki wonnde ko e dow kansugol Konte fooliri ɗin wooteeji fow. Wi'aamo himo wondi e nyabbuuli sattuɗi wano jabeeti (nawnaare sukkar) kono ɗum laaɓaali sabu bileten yewtoowo fii cellal lamɗo leydi on hay gooto hollaaka taho. Kono non sikke alaa nawnaaje e nayeewu lo'inii mo sanne, faydaa o hunnanaa hankadi golleeji waɗɗiiɗi hooreejo-leydi. Ɗum e wonnde Zeneral Lansana Konte no catii e laamu ngun. Wonndiɓɓe makko wallii mo haa o wayli tuuginorde leydi ndin fii jooɗagol ko ɓuri manndaaji ɗiɗi yamiraaɗi ɗin.▼