Lansana Konte: Ceertol hakkunde baylitte
Content deleted Content added
mNo edit summary |
No edit summary |
||
Gorol 1:
'''Lansana Konte'''
*Fuɗɗoode makko e mawnugol makko ka nder larme
O jibinaa heedde [[1934]] e hoɗo no wi'ee Buraamayaa (woɓɓe no wi'a ko Lummbayaa) e nder diiwal Dobirikaa, leydi Soosooɓe. Ko ɗon o janngi e duɗal [[Alqur'aana]] o naati kadi lekkol kono no sikkaa o feƴƴaali duɗal aranal ngal. Ɓaawo ɗum Lansana Konte yahri e lekkolji ekkitorɗi miniteeriyaagal Bingerville (Koddiwaar) e Sen-Luwii (Senegal).
E hitaande 1955 o naati ka larme [[Faransi]] o nawraa [[Aljeri]] fewndo konu wonande hettaare ndin leydi e hitaande 1957. Caggal ɗum Konte hooti Gine, tawi leydi ndin heɓtii hoore mum e kolonaaku Faransi nyannde 2 ottoombur 1958. O naati e nder larme Gine on o wallitii semmbingol mo. Ɓaawo miniteeriiɓe Portokeesiiɓe e dartiiɓe laamu Gineyankeeɓe yanii e leydi ndin nyannde 22 nowambur 1970 e dow anniyee liɓugol
*Laamu makko
Nyannde 26 maarasi 1984 Persidan Seeku Tuuree feƴƴini. Yimɓe makko ɓen woni e pooɗondirgol laamu ngun haa larme on tawi ko maa ƴetta ngu fii wota hare ɓiɓɓe leydi huɓɓu. Njuɓɓudi laamu inneteendi CMRN (Conseil Militaire de Redressement National, e Pular: Teekun Miniteeri wonande Feewnital Leydi) sincaa. Lansana Konte, tawi nden o wontiino kolonel, waɗaa hooreejo teekun on, e maanaa o laati hoore-leydi Gine. Wondiɗɗo makko on Jaraa Tarawore laatii Permiyee Ministir. Fillitaama wonndema ko Jara Tarawore adanoo toɗɗeede kono o salii, o wi'i wonndema nde tawnoo Seeku Tuuree, lamɗo fawnooɗo laamu sattungu e jamaa on ko Maninkaajo, haanaa ka kanko Jara Tarawore Maninkaajo go'o kadi halfinee laamu. Ko non laamu ngun yaniri e Lansana Konte,
Ɓaawo ɗon Konte ɓurɗi tamude laamu ngun o hawtindiri jonndeeji hooreejo-leydi e ministir defansi. Kono e hitaande 1992, tawi hoodere demokaraasi no fuɗɗii jalbude e leyɗeele ɗuuɗɗe winndere nden, tawi kadi hooreeɓe opozisiyon on e nder Gine tigi wano Alfaa Konnde, Siraaju Jallo, Baa Mammadu fuɗɗike ƴamude uddital e baŋŋe polotigi, Konte newnani ɗuuɗal partiiji. Woote waɗaa nyannde 19 dujambar 1993. Fedde makko wi'aande [[PUP]] (Parti pour l'Unité et le Progrès, e Fulfulde: Fedde fii Pottal e Yahrugol yeeso) fooli, Lansana Konte lutti persidan. Wano non kadi o fooli woote 14 dujambar 1998 e dujambar 2003. Lasindiiɓe buy no sikki wonnde ko e dow kansugol Konte fooliri ɗin wooteeji fow.
E nder nguu laamu juutungu Lansana Konte hawrii laabi buy e bononndaaji kono o daɗii ɗi fow: nyannde 2 fabraa'iru 1996 murtal miniteeriiɓe ɗeɓi yirbingol laamu Lansana Konte kono nde tawnoo faandaare maɓɓe wonaano ƴettugol laamu ngun ko moƴƴingol nguurndam maɓɓe ɗam, Lansana Konte lutti e laamu. O fodi ɓe hunnugol kala ko ɓe faalaa, e maanaa ɓeydangol ɓe njoɓdi sabu on tuma miniteeriiɓe dowdooɓe ɓen wonnoo halorde geɓal kaalisi larme on tawa non leyleeɓe ɓen no hattini tampere e ɓilaare. E yunaayiru 2005 wi'aama woɓɓe felluno e oto makko tawi himo fokkiti hoɗo inneteengo Waawaa (hoɗo yumma makko) ngo o ɓuri tabitirde ɗii duuɓi sakkitorɗi kono o daɗuno.
▲Nyannde 26 maarasi 1984 Persidan Seeku Tuuree feƴƴini. Yimɓe makko ɓen woni e pooɗondirgol laamu ngun haa larme on tawi ko maa ƴetta ngu fii wota hare ɓiɓɓe leydi huɓɓu. Njuɓɓudi laamu inneteendi CMRN (Conseil Militaire de Redressement National, e Pular: Teekun Miniteeri wonande Feewnital Leydi) sincaa. Lansana Konte, tawi nden o wontiino kolonel, waɗaa hooreejo teekun on, e maanaa o laati hoore-leydi Gine. Wondiɗɗo makko on Jaraa Tarawore laatii Permiyee Ministir. Fillitaama wonndema ko Jara Tarawore adanoo toɗɗeede kono o salii, o wi'i wonndema nde tawnoo Seeku Tuuree, lamɗo fawnooɗo laamu sattungu e jamaa on ko Maninkaajo, haanaa ka kanko Jara Tarawore Maninkaajo go'o kadi halfinee laamu. Ko non laamu ngun yaniri e Lansana Konte, heccunooɗo ɓe ɓe fow maɓɓe. Kono neeɓaali fota kamɓe ɗiɗo ɓe fuɗɗii lurrude e fii laamu ngun. Nyannde 4 suliyee 1985, tippude e ko wi'aa kon, [[Jara Tarawore]] etii wippagol laamu (Coup d'État e Faransi) tawi Lansana Konte hino yahi Lome (laamorde Togo) e kawrital leydi CEDEAO/[[ECOWAS]] (kawtital leyɗe Afirik Hiirnaangeeri e baŋŋe ngaluuji-leydi). Wippagol laamu ngol fogi, Tarawore e yimɓe mum ɓen wondude e yimɓe laamu Seeku Tuuree sokanooɓe wano Siyaaka Tuuree, Ismaa'iila Tuuree, Maamadii Keyta, Muusaa Jakite ekn. nanngaa fellaa. Fahin ofisiyeeɓe Maninkaaɓe heewɓe waraa e ɗum. Yimɓe lancooɓe yani e galleeji e jawle Maninkaaɓe Konakiri bonni. Ɗen balɗe ɗon Konte yewti jamaa on ka Palais du Peuple o ewnii ɓe e haala Sooso: "wo fataara", ko ɗum woni "on tewi". Haa hannde Lansana Konte no jokki felireede ɗin konnguɗi. E haqiiqa on, haa hannde hay gooto faltaaki ko laaɓi kon ko feƴƴunoo fewndo ko wi'aa Gine gila on tuma "Coup Diarra".
| |||