Kusumba Mosque

Juulirde
Golle imaaɗe	1558
Lesdi	Banngladesh
Nder laamoore	Naogaon District
Jonde kwa'odineto	24°45′14″N 88°40′52″E
Architectural style	Islamic architecture

Juulirde Kusumba (Bengali : jumulirde Kusumba) ko juulirde wonnde e Manda Upazila e nder diiwaan Naogaon e nder leydi Bangaladesh. Ndee juulirde ina tawee e wuro Kusumba, ngo woni innde mum.[1] Nde mahiraa ko e hitaande 1558–59[1], nde jeyaa ko e nokkuuji ndonaandi ngenndiiji leydi Bangladesh. Juulirde ndee ina heewi innireede "Gem ɓaleejo leydi Bangladesh".[2]

Tariya

Pewnugol juulirde ndee fuɗɗii ko e hitaande 1558, nde joofi ko e hitaande 1559, e wiyde binndol gonngol e yaasi juulirde ndee.[3] E nder oon sahaa, Banngalteer ina joginoo laamɓe Afganistaannaaɓe. Juulirde Kusumba ndee mahiraa ko e les gooto e laamɓe Suri en cakkitiiɓe, ina wiyee Giyasuddin Bahadur Shah.[3] Ko mawɗo gooto ina wiyee Suleymaan ardii mahngo juulirde ndee tigi. Hay so tawii juulirde ndee mahiraa ko e les laamu Suri, mbaadi mahdi ndii ina joginoo batte e mahdi Suri adanndi to Fuɗnaange Indiya.[3] E nder heen, juulirde ndee mahiraa ko e mbaadi juulirɗe goɗɗe Bangladesh[2] Juulirde Kusumba yahri yeeso haa wonti ƴoƴre juulirɗe goɗɗe Bangladesh e Myanmar.[3]

Ngonka jooni

Juulirde Kusumba bonnaama e yerɓo leydi e hitaande 1897.[1] Ndee yerɓo leydi fotnoo ko halkude koɗorɗe yaajɗe ɗe meeɗnoo taartude juulirde ndee e nokkuuji keewɗi e nder juulirde ndee e hoore mum, haa teeŋti e domeeji dow juulirde ndee.[2] Hay so tawii yerɓo leydi ngoo waɗii bonanndeeji keewɗi, njuɓɓudi mawndi juulirde Kusumba ndii wuuri.[1] Ina gasa tawa ko ɗum addani juulirde ndee innireede Kala Pahar (কালা পাহাড়), maanaa koɗorɗe ɓaleeje, walla Kala Rotno (কালা maanaa Ge Sabaabu goɗɗo baawɗo wonde e ɗeen inɗe ummorii ko e mahdi yaajndi ndi meeɗnoo taarnaade juulirde ndee, nde tawnoo won e taƴe mahdi ndii ina njuɓɓinaa e ɓuuɓri ɓaleeri.[citation needed] Gila nde juulirde Kusumba ndee fuɗɗii, nde meeɗaa moƴƴineede. [3] Kono won e domeeji yaajɗi bonɗi e yerɓo leydi ndii, ko Departemaa Arkewolosi leydi Bangladesh feewni ɗum en.[2] Juulirde ndee kadi ko departemaa oo reeni ɗum e dow laabi.[1]

Mahdi

Yaasi

Juulirde Kusumba ina woni e nder ŋoral, ko ɓuri heewde e majji ko ɓuuɓɗi.[2] Ndee ɗoo damal ina waɗi damal mawngal naatirde juulirde ndee. Ndee damal ina waɗi kadi mbaydiiji baɗɗi darnde gardeeji. Faandaare adannde ndee ɗoo mahdi yaajndi ko ngam haɗude daabaaji e kullon ladde yaltude.[2]

Yaasi ndee ɗoo ŋoral, juulirde ndee ina taarnaa e leɗɗe keewɗe.[3] Wonno ko ɓuuɓri ndiyam to fuɗnaange ŋoral (kono haa jooni ko e nder laabi juulirde Kusumba) ndi fotnoo wallitde rokkude hoɗɓe e nokku hee ndiyam ngam golle galleeji ñalnde kala.[2] Ndee ɗoo ɓuuɓri ndiyam ina heewi ɓuuɓnude leydi sara mum, ina waɗa loope kuutorteeɗe e mahngo juulirde ndee e mahngo yaajngo ngoo.[2]

Gooto e cuuɗi cirƴaaɗi, gonɗi e ŋorol juulirde ndee.

Arches tati multifoiled dow mahol fuunaange juulirde.

So tawii koɗorɗe yaajɗe ɗee mahaa ko e birik,[2] yaasi juulirde ndee[1] e hoore mum e ko ɓuri heewde e leydi ndii e nder mum[2] ko kaaƴe tan mbaɗiraa.[1] Kaaƴe tati kuutoraa e mahngo juulirde ndee: kaaƴe njaareendi, kaaƴe granit, e marbere.[2] Sifaa juulirde ndee ko ŋoral gonngal e ŋoral gonngal e ŋoral.[1] Kala e ŋoral mahdi ndii ina waɗi ŋoral gonngal e ŋoral gonngal e ŋoral jeetati.[4] E dow suudu juulirde ndee, ina waɗi ɓulli kaaƴe ngam ɓuuɓnude ndiyam toɓo.[2] Koɗorɗe yaajɗe ɗee e koye mum en peccii ko e pecce ɗiɗi (dow e les), ceertuɗe e mooftirɗi. Mouldings kadi ina mbaɗa keeri ngam panneeji pawaaɗi e yaasi juulirde ndee. Koɗorɗe yaajɗe to bannge worgo e to bannge worgo, heen gooto fof ina jogii windooji ɓuuɓɗi.[1] Koɗorɗe juulirde fuɗnaange ina waɗi arceeji tati wumɓe[4] keewɗi[2].[4] Ko ɗum woni sifaa keso arc sosaa e mahngo juulirde Kusumba, seerndi ɗum e juulirɗe goɗɗe e nder diiwaan hee. Caggal nde juulirde ndee mahiraa, artisaneeɓe nokku oo ummoriiɓe wuro Kusumba ɓee, mbaɗti janngude e ngalɗoo mbaadi arc. Ndeen noon, ina woodi arkooji goɗɗi nannduɗi e ɗii e nder cuuɗi tergal e juulirɗe mahaaɗe caggal juulirde Kusumba. Arc hakkundeejo ɗiin tati ko damal mawngal juulirde ndee.[2] Ndeeɗoo arc ina fawii e nate puɗi, ko ɓuri heewde heen ko roseteeji. Ɗee rosettes ko motifuuji keewɗi, ina tawee e nokkuuji goɗɗi e nder juulirde Kusumba.[1]

Koɗorɗe juulirde ɗee ina njuɓɓinaa e nate dillooje.[1] Denndaangal nate gonɗe e geɗe yaajɗe juulirde ndee ina laaɓti no feewi, ko artisaneeɓe waawɓe mbaɗi ɗum en. So en tuugniima e juulirɗe goɗɗe to leydi Bangladesh, golle juulirde Kusumba ɗee ɓuri saɗtude no feewi. To bannge goɗɗo oo, mbaydi juulirde ndee e hoore mum ɓuri hoybude e juulirɗe Bangladesh goɗɗe ɗee.[2] Ɗuum ina teskaa e mahngo galle ndernderiijo, mo alaa ko woni e mum so wonaa mbaydiiji e sifaaji nder mum no juulirɗe Bangladesh goɗɗe ɗee nii.[3] Ko jiidaa e ɗeen nate, ina woodi binndi tawaaɗi e yaasi jumaa ɗii wonde includes ñalngu mahdi ndii e hol mo ndi mahi.[5] Binndi ɗii fof mbinndaa ko e ɗemngal Arab,[5] teeŋti noon e binndol Tughra.[2] Ko selli heen tan ko feccere binndol hollirngol hol mahɗo jumaa oo. Ɗum winndaa ko e ɗemngal Persi.[5]

Nder

Ko ɓuri teeŋtude e feccere nder juulirde Kusumba ko ladde mawnde, udditiinde e nder hakkundeere njuɓɓudi ndii. Ndee ɗoo mbaydi mahdi udditiindi firti ko juulirde ndee ina yayna no feewi e naange, ina waɗi henndu no feewi.[3] Denndaangal cuuɗi nder jumaa ɗii e cuuɗi goɗɗi ɗii ina taarii ndeeɗoo galle.[4] Ɗuum ina addana jolngo ngo aldaa e paltoor hakkunde nokkuuji nder e yaasi. Ndeen noon won e cuuɗi e nder juulirde Kusumba ɗii ngonaa koye mum en e sirlu so yerondiraama e juulirɗe goɗɗe e nder diiwaan hee ; yimɓe yahooɓe ina mbaawi yiyde e nder juulirde ndee e dow weeyo.[3]

Mihrab to jumaa kusumba

So tawii ko ɓuri heewde e juulirɗe ina njogii mihrab gooto tan, juulirde Kusumba ndee ko keeriinde sabu ina jogii mihrabuuji keewɗi. Ɗeeɗoo mihrabuuji ina mbaɗee e kaaƴe goote e mahe yaajɗe juulirde ndee, kadi arches mihrab en ina mballitoo e pillars mawɗe.[4] Ɗeeɗoo kuule ina mbaɗi dekoraasiyoŋ taƴaaɗo, jokkondirɗo e kaɓirɗe. Mihrabji ɗii fof ina pawee e nate laaɓtuɗe ɗe keewi rewde ko tiitoonde tagoore ndee. Motifuuji ɓurɗi heewde e seppooji ɗii ko ɓiɓɓe leɗɗe, vine, e puɗi.[1] Mihrab hakkundeejo, mawɗo oo woni ko e bannge hirnaange juulirde ndee.[5] Ko sara cfuum tan, to bannge nyaamo, woni feccere juulirde nde 6amtaare e jaqde Quraan.[3] Koɗorɗe hirnaange juulirde ɗee kadi ina waɗi mihrabuuji ɗiɗi goɗɗi. Ɗii ina tawee saraaji dame hakkundeeje e fuɗnaange-rewo nder juulirde ndee. Kala e ɗeen mihrab ina waɗi golle ceertuɗe. Gooto heen ko ngam duwaawuuji ardiiɓe e tedduɓe, goɗɗo oo ko ngam yimɓe fof.[5] Ɗum ko batte pinal wuro Kusumba e sahaa mahngo ngoo; ko huunde woownde waɗeede ngam seerndude e renndo ngoo e kala neɗɗo teskinɗo e sahaa juulde.[5]

Ƴeew kadi

Doggol juulirɗe e nder leydi Bangladesh

Doggol nokkuuji arkewolosi e nder leydi Bangladesh

Tuugnorgal

Hasan, Perween (2012). "Juulirde Kusumba". E nder Lislaam, Sirajul; Jamal, Ahmed A. (njuɓɓudi). Banglapedia: Ansiklopedi ngenndiijo leydi Bangladesh (Ed. ɗiɗaɓo). Renndo Aasiyankeewo to leydi Bangladesh.

Biswas, Abu Toha. “Naalankaagal ƴettugol kaaƴe e nder mahngo juulirde diiwaan Varendra.” Duɗal jaaɓi-haaɗtirde Daka, Duɗal jaaɓi-haaɗtirde Daka, 2019, pp. 172–201.

Vasig, Behsaad. “Jannde nannditinnde hakkunde juulirde Rangooniha e juulirde Imaam to Isfahan e juulirde Kousumba to Bangaladesh”. Jaaynde wiɗtooji hakkunde leyɗeele, 12, 38, 2020, 261-276. Doi:10.22111/jsr.2020.5247

Burton-Page, J. (Oktoobar 1962). "Ahmadu Hasan Dani: Mahdi juulɓe e nder Bengal. (Fedde Asiya Pakistaan bayyinaango n° 7.) xx, 278, [v], 42, xxii pp., 96 alluwal, kartal. Dacca: Fedde Asiya Pakistaan, 1961. Rs .20". Bulletin Duɗal Fuɗnaange e Afrik. 25 (3): 626-627. Doi:10.1017/S0041977X00069718. ISSN 1474-0699. S2CID 162440687.

Hasan, Perween (2007). Sultan’en e juulirɗe: Mahdi juulɓe arandeeji to leydi Bangladesh. I.B.Taariis. 195 haa 197. ISBN 978-1-84511-381-0.