Quba Mosque

Juulirde Quba (arab: مَسْجِد قُبَاء , e ɗemngal romaan: Masjid Qubāʾ) ko juulirde wonnde e Madiina, e nder diiwaan Hejaz e nder leydi Arabi Sawdit, mahiraa ko e nguurndam annabi lislaam Muhammadu e teeminannde 7ɓiire caggal jibineede Iisaa.[2] 3] Ina sikkaa ko kañum woni jumaa gadano e winndere nde, mahaaɗo ñalnde adannde eggugol Muhammadu to Madiina.[4][5] Hayre mayre adannde ina wiyee ko annabi oo lelni nde, kadi ko sehilaaɓe makko timmini mbaydi ndii.[6]

Quba Mosque

Juulirde

Golle imaaɗe	622
Diina	Diina Lislaama
Founded by	Nelaaɗo Muhammadu
Lesdi	Aarabe Sawdiyanke
Nder laamoore	Medina
Jonde kwa'odineto	24°26′21″N 39°37′2″E
Architect	Abdel-Wahed El-Wakil
Architectural style	Islamic architecture

No binndanɗe taariiha Lislaam mbiyata, Muhammadu hijjitii e sara Abuu Bakr, o waɗi balɗe 14 e nder juulirde ndee omo juula qaṣr (aarabeeɓe: قَصْر, juulde juutnde) omo fadi haa Alia yotta Madiina, caggal nde o jooɗii caggal Makka ngam hisnude nguurndam Muhammadu e dogde , e ɗaanaade e leeso Muhammadu e nokku mum.[7] Waɗde Wuḍūʾ (‘Ablution’) e nder galle mum, caggal ɗuum waɗde juulde Rakaʿāt Nafl (Optional) ɗiɗi e nder Juulirde Quba, ina hiisee fotde waɗde ʿUmrah gooto. Muhammadu ina yaha toon, ina yahra e puccu walla e koyɗe, ñalnde aset kala, ina waɗa juulde rakaʿāt ɗiɗi. O wasiyiima woɗɓe yo mbaɗtu noon, o wiyi “kala baɗɗo wuddude e nder galle mum, caggal ɗuum yaha juula e juulirde Quba, maa o dañ njoɓdi no umra nii.”[8] Ndeeɗoo ḥadīth ko Ahmadu ibn habri ɗum Hanbal, Al-Nasa'i, Ibnu Majah e Hakim al-Nishaburi ]

Mahdi

Nde keɓɗo njeenaari Driehaus e mahoowo keso biyeteeɗo Abdel-Wahed El-Wakil yamiraa e hitaande 1986, ngam miijaade juulirde ɓurnde mawnude, o anniyii naatnude mbaydi ɓooyndi ndii e nder diisnondiral makko. Kono juulirde ɓooynde ndee yani, lomtinaama e juulirde hesere.[10]

Juulirde hesere ndee ina waɗi suudu juulirde njuuteendi, ƴettaandu e dow ŋoral ɗiɗaɓal. Juulde ndee ina jokkondiri e njuɓɓudi ndi ina waɗi nokkuuji hoɗɓe, birooji, nokkuuji ɓuuɓɗi, duɗe e defterdu.[citation needed]

Ko ɓooyaani koo, mahngo juulirde Quba ngo waɗi e hitaande 1984 ina waɗi ɓeydagol kesol keewngol, ko wayi no naatirɗe mawɗe 7, minareeji 4 paralel, e domeeji 56 tokoosi taarotooɗi saraaji juulirde ndee gila e dow.[9] Ladde juulirde ndee ko marbere ɓaleere, boɗeere, e daneere,[11] e ko ɓuri heewde e mahdi ndii e nder mum ko wayi no minbar e mihrab fof ko marbere daneere. E fuɗɗoode, ko minare wootere wonnoo, peewnugol kesol ngol ina waɗi ɓeydugol minareeji tati keddiiɗi ɗii, ɗi ngoni ko e dow ŋoral karte, ɗi njogii ko ŋoral oktagonal ngal ƴettata mbaadi cirƴam so ɗi njottiima dow.[citation needed]

Saal duwaawu

Suudu juulirde nduu ina yuɓɓinaa e saraaji ladde hakkundeere, ina waɗi cuuɗi jeegom mawɗi, ina njuɓɓinaa e dow ŋoral gonngal e ŋoral. Portiko, ko baali ɗiɗi luggiɗi, ina keerori ladde ndee to fuɗnaange e hirnaange, portiko baylo gooto ina keerii ɗum to bannge worgo, ina seernda ɗum e nokku juulde rewɓe.

Nokku juulirde rewɓe, mo ekran taarotoo, feccii ko e pecce ɗiɗi no laawol jokkondirta e damal worgo ngal e ladde.[citation needed] Nde juulirde Quba mahiraa e hitaande 1986, mahdi Madiina ina jokki – ribbed white domes, e basalt yeeso e yaajde ɓuuɓnde – sifaaji ciftortooɗi hoyre Madiina. Ladde ndee, ina waɗi marbere ɓaleere, boɗeere e boɗeere. Ina ƴeewtee dow hoore ñalnde kala e nguleeki ɓuuɓki e ɓuuɓri. Lattice Arabesque ina filtira annoore leɗɗe paltoor to yaasi. Geɗe mahdi kesiri ndii ina mbaɗi golle mahoowo Misra biyeteeɗo Abdel-Wahed El-Wakil, mahoowo pakistanaajo biyeteeɗo Hassan Khan Sayyid e mahoowo Stuttgart biyeteeɗo Mahmuud Bodo Rasch, [12] janngoowo Frei Otto.

Maandeeji leydi

Juulirde Dirar (ko adii)

Darnde ko juulirde adannde e nder daartol lislaam

E fawaade e juulirde sahabaaɓe to wuro Eritree wiyeteengo Massawa[13] ina ɓooyi walla alaa, ina waawi wonde juulirde adannde e nder winndere nde, kono e wiyde lefol ngol, nokku ceniɗo Kaaba to Makka ina yahra e jamaanu Ibraahiima (Ibraahiima) e Ismaa’il (Ismaa’il).[14][15]

Siftorde

E nder hadiis

Nafooje juulirde ndee ina cifaa e nder hadiisuuji sappo e jeenay Sahii al-Bukhari; hadiisuuji juulɓe sahihaaji sappo e tati; hadiisuuji ɗiɗi Sunaan Abuu Daawuuda; hadiisuuji jeegom Al-Muwaata.[16]

Muhammadu ina heewi yahde juulirde, ina juula toon. Ɗumɗoo ina haalee e hadiisuuji keewɗi:

Naniraa Abdullaah bin Dinar: Ibnu Umar wiyi, “Nelaaɗo ina yaha juulirde Qubaa kala aset (heen sahaaji) ina yaha ina yaha ina yaha.” Ko noon kadi Abdullaah (Ibnu Umar) meeɗnoo waɗde

— Ko Muhammadu Bukhari moofti ɗum, Sahii Bukhaari deftere 2, deftere 21, limoore 284[17].

Hono Ibnu Umar wiyi : Nelaaɗo ina yaha juulirde Qubaa (heen sahaaji) ina yaha heen sahaaji ina yaha e puccu. Ɓeydi heen Nafi Mawla Ibnu Umar (e nder daartol goɗngol), “O waɗatno ndeen Rakatuuji ɗiɗi (nder Juulirde Quba).”

— Ko Muhammadu Bukhari moofti ɗum, Sahii Bukhaari deftere 2, deftere 21, limoore 285[18].

E nder Quraan

Ina sikkaa ko juulirde nde Quraan siftini nde sosaa ko e dewal and dewal (Juulirde Taqwa)[19]

Ina woodi kadi ˹naafigeeɓe˺ ndarnooɓe juulirde ˹tan˺ ngam waɗde bonannde, ƴellitde keefeero, renndinde gooŋɗinɓe, kadi ngam waɗde ɗum tuugnorgal ɓeen haɓdiiɓe ko adii fof e Alla e Nelaaɗo mum. Maa 6e hunore, “min anniyaaki so wonaa ko moyyere” kono Alla ina seedtoo ko 6e fenoo6e. Hoto ˹Ya Annabi˺ meeɗ juulde e nder mayre. Sikke alaa, jumaa sosaaɗo e peewal gila e ñalawma gadano ɓuri fotde e duwaawuuji mon. E nder maggal ko yimɓe yiɗɓe laɓɓineede. Kadi Alla ina yiɗi laɓɓinooɓe koye mum en.

— Soorte Tawba 9:108

Ƴeew kadi

Nokkuuji ɓurɗi laaɓtude e nder Lislaam

Arsitektuur lislaam

Doggol juulirɗe

Doggol juulirɗe leydi Arabi Sawdit

Naalankaagal Lislaam

Quba to leydi Azerbijaan

Waktuuji daartol juulɓe

Tuugnorgal

1. Kawtal Michigan ngam janndeeji hakkundeeji e fuɗɗoode jamaanu (1986). Gos, V. P.; Bornstein, C. V. (moƴƴinoowo). Kawral winndereeji ɗiɗi: mbayliigu pinal hakkunde fuɗnaange e hirnaange e sahaa hareeji kulɓiniiɗi. Vol. 21. Binndanɗe Duɗal Medieval, Duɗal Jaaɓi-haaɗtirde Michigan hirnaange. p. 208. ISBN 0-918720-58-3.
2. Mustafa Abu sway. "Leydi ceniindi, Urusaliima e Juulirde Al-Aqsa e nder Qur'aana, Sunna e Fuɗɗoode binndi Islaam goɗɗi" (PDF). Koolol hakkundeewol Rabbinaaɓe Amerik. Mooftaa ko e asli (PDF) ñalnde 28/07/2011.
3. Dyrness, W. A. ​​(29 lewru nduu). Senngooji dewal: Estetik hakkunde diineeji e nder renndooji Buddhist en e juulɓe. Vol. 7. Wipf e bayyinooɓe Stock. p. 25. ISBN 978-1-62032-136-2.
4. Makka, A. A.; Aryanti, T. (16 haa 18 noowammbar 2016). "Domes: Mahdi aadaaji El Wakil juulirde Quba". Sereeji batu IOP: Ganndal kaɓirɗe e Innjiniyaaruuji. 180: 012092. Doi: 10.1088/1757-899X/180/1/012092. S2CID 131955391.
5. Alaamadi, M.; Mansuur, S.; Dasgupta, N.; Abulibde, A.; Atkinson, P. M.; Martiin, D. J. (2021). "Kuutoragol fitirlaaji jamma kala ngam yuurnitaade no nguurndam aadee yahrata e sahaa e sahaa fof e nder covid-19: Caɗeele Arabi Sawdit". Senngo to woɗɗi. 13 (22): 4633. Kod Bib: 2021 RemS... 13,4633A. Doi:10.3390/rs13224633. hdl:10576/55732.
6. "Masjid Quba woni jumaa gadano e taariik Lislaam". Juulirde Quba'. Jaagorgal Hajju, Laamu Arabi Sawdit. Ko 19-10-2010 ƴettaa.
7. "Aali e nder Quraan". Balagah.net. Heɓtinaa ko 2021-03-02.
8. "Quba — juulirde arandeere nder taariiha Lislaam". Kabaruuji Aarabeeɓe. 12 sulyee 2014. Ƴeewtaa ko 14 ut 2021.
9. Çakmak, Cenap (2017-05-18). Lislaam: ko anndal winndereyankeewal. Santa Barbara, Kaliforni, Amerik. ISBN 978-1-61069-217-5. OCLC 962409918.
10. "Sifaa jumaa keso oo e binndanɗe mahdi to archnet.org". Moƴƴinaama gila e fuɗɗoode ñalnde 8 lewru Yarkomaa 2009.
11. "Juulirde Al-Quba – njillu 3D". www.3diineeji.com. Ƴeewtaa ko 12-09-2019.
12. Dr. Rasch (6 noowammbar 2002), "Ko woni e dow mum koo fof", Jaŋde mahdi Stuttgard, Jaaynde Islaam
13. Reid, Richard J. (12 lewru Yarkomaa 2012). "Keerol Lislaam to Fuɗnaange Afrik". Daartol Afrik hannde: 1800 haa hannde. John Wiley e ɓiɓɓe mum. p. 106. ISBN 978-0-470-65898-7. Ƴeewtaa ko ñalnde 15 mars 2015.
14. Lings, Martiin (1983). Muhammadu: Nguurndam makko tuugniinde e iwdiiji gadani. Renndo binndi lislaam. ISBN 978-0-946621-33-0.
15. Gilas, Siril (1991). "Kaaba". Ansiklopedi lislaam juutɗo. HarperSanFraysisko. ISBN 0-0606-3126-0.
16. Naatde e juulirde Quba e nder "Njiylawu Hadiis" e ƴeewtaade denndaangal mooɓondiral hadiis. Arsiif oo ko ñalnde 21 oktoobar 2014, to masiŋ Wayback
17. Sahii Bukhaari, 2:21:284
18. Sahii Bukhaari, 2:21:285
19. Tafsir Ibnu Kaasir 9:108