Afrik

Afrik woni duunde ɗiɗmere ɓurnde mawnude e winndere nde, caggal Asii. Ko ina wona 30,3 miliyoŋ km2 (11,7 miliyoŋje kiloomeeteer kaaree) ina heen duuɗe saraaji mum, ina waɗi 20% e njaajeendi leydi ndii e 6% e njaajeendi mum fof. E nder fotde 1,4 miliyaar neɗɗo e hitaande 2021, ina waɗi fotde 18% e yimɓe winndere ndee.

Afirik

duungal, geographic location, geographic region

Yemre	Ostfeste, Leydi, Afro-Eurasia, Afro-Asia
Annditirɗum	Northern Hemisphere, Southern Hemisphere
Jonde kwa'odineto	21°5′38″N 7°11′17″E
Towendi	Mount Kibo
Hoɓade	Afar Triangle
Owner of	International Council of African Museums
Shares border with	Eurasia, Aasiya
Studied by	African studies, Africana studies
Depicted by	Study with Allegories of Europe and Africa
Joogarafii	geography of Africa
Taariki	history of Africa
Ndesa	economy of Africa
Annaji Aljeri	demographics of Africa
NCI Thesaurus ID	C26272
Category for maps or plans	Category:Maps of Africa

Yimɓe Afrik ɓuri famɗude e nder duundeeji ɗii kala; duuɓi hakkundeeji e hitaande dubi alif 2012 ko 19,7, tawi duuɓi hakkundeeji winndere ndee ko 30,4. Tuugnaade e ciimtol 2024, keewal yimɓe Afrik maa ɓur miliyaaruuji 3,8 neɗɗo e hitaande 2100. Afrik woni duunde ɓurnde famɗude ngalu e nder yimɓe fof, kadi ko duunde ɗiɗmere ɓurnde famɗude ngalu e nder ngalu mum fof, ina ardi e Oseani. Annduɓe ina ciftora ɗum e geɗe ceertuɗe ko wayi no geɗe leydi, weeyo, njulaagu, koloñaal, wolde huuɓtodinnde, e neokolonialism. Ko wonaa ɗuum koo, ŋakkeende ngalu, yaajde faggudu ko ɓooyaani koo e keewal yimɓe e sukaaɓe ina mbaɗta Afrik luural faggudu teeŋtungal e nder ngonka aduna ɓurka yaajde, tee Afrik ina jogii jawdi keewndi.

Lysdi Afrik e Duniiyaru

Afrik ina taarii ekuwator e meridiyan gadano. Duunde nde ina taaroo maayo Mediteraane to bannge worgo, Lefol Arab e Aqaba to bannge worgo-fuɗnaange, maayo Inndo to bannge worgo-fuɗnaange e maayo Atlantik to bannge hirnaange. Duunde nde ina waɗi Madagaskaar e duuɗe keewɗe. Ina waɗi 54 dowla jom en hakkillaaji mum en timmuɗi, gure e duuɗe jeetati jeyaaɗe e dowlaaji ɗi ngonaa Afrik, e dowlaaji ɗiɗi jeyaaɗi e dowlaaji de facto ɗi nganndu-ɗaa ko famɗi fof walla alaa ko anndiraa. Ndee limre hawraani e Malte e Sisili, jeyaaɗe e duunde Afrik to bannge geɗe leydi. Alseri woni leydi ɓurndi mawnude e Afrik to bannge wertallo, Niiseriyaa ko leydi ɓurndi heewde yimɓe to bannge yimɓe. Leƴƴi Afrik ina mballondira e sosde Dental Afrik, joɗnde mum woni ko Addis Abeba.

Afrik ina heewi nguurndam no feewi;[ ko kañum woni duunde ɓurnde heewde kullon ladde, sibu ko kañum ɓuri famɗude batte mum e majjugol kullon ladde Pleistosen. Kono kadi Afrik ina wondi e caɗeele keewɗe e nder weeyo, ko wayi no : jeereende, ŋakkeende ladde, ŋakkeende ndiyam, e pollugol. Ɗee caɗeele taariindi doolnuɗe ina ɗaminaa maa ɓeydo bonde nde mbayliigaaji weeyo mbaɗata e Afrik. Fedde ONU toppitiinde ko fayti e mbayliigaaji weeyo hollitii wonde Afrik ko duunde ɓurnde waawde heɓtaade mbayliigaaji weeyo.

Daartol Afrik ina juuti, ina saɗti, ina heewi, tee ina heewi ko renndo daartol aduna oo fof ŋakkiraa ɗum. E nder renndooji Afrik, konngol haalpulaar ina teddinee, eɓe keewi winndude daartol maɓɓe e nder aadaaji haalpulaar en, ɗum addani annduɓe anthropologie innirde ɗum en siwil en haalpulaar en, ko feewti e siwil en jannguɓe ɓe nganndu-ɗaa ina manti konngol binndaangol ngol. Pinal Afrik ina heewi, ina heewi e nder diiwanuuji duunde he e hakkunde mum en, ina hawra e naalankaagal, e ñaamde, e jimɗi e jimɗi, e diine, e mbaydi.

Afrik, haa teeŋti noon e Fuɗnaange Afrik, ina jaɓee no feewi wonde ko nokku iwdi aadee e Hominidae clade, anndiraa kadi « apes » mawɗo. Hominid en arandeeji e maamiraaɓe mum en ina tawee ko ina wona duuɓi miliyoŋaaji 7 jooni, e Homo sapiens (aadee hannde) ina sikkaa ummorii ko e Afrik ko ina wona duuɓi 350 000 haa 260 000 jooni. E nder duuɓi ujunnaaje 4 e 3 ko adii jibineede Iisaa Ejipt ɓooyɗo, Kerma, Fuɗnaange Punt, e Fuɗnaange Punt, e Afrik 3000 ko adii jibineede Iisaa haa 500 ko adii jibineede Iisaa, yaajde Bantu ummorii ko e Cameroun hannde oo, rewrude e Cakaare, Fuɗnaange, e Fombina Afrik, ɓe ngummii walla ɓe njaɓi pelle ba Khoisan en e Pigmi en. Won e laamlaamuuji Afrik ina njeyaa heen: Wagadu, Mali, Songhai, Sokoto, Ife, Benin, Asante, Faatimi, Almoravid, Almohad, Ayyubid, Mamluk, Kongo, Mwene Muji, Luba, Lunda, Kitara, Aksum, Ecoppi, Adal, Ajuran, Kilwanaavi, Mukalaavitapava, e Zulu.

Ko ɓuri heewde e dowlaaji, renndooji keewɗi ko heterarkiiji e ɗi ngalaa dowlaaji.[c] Njulaagu jiyaaɓe waɗii diasporaaji keewɗi, haa teeŋti noon e nder leyɗeele Amerik. Gila e darorɗe teeminannde 19ɓiire haa e fuɗɗoode teeminannde 20ɓiire, tawi ko Rewolison Industriyel ɗiɗaɓo doolni ɗum, ko ɓuri heewde e Afrik ko leƴƴi Oropnaaɓe keɓti ɗum en e koloñaal mum en e yaawre, so wonaa Ecoppi e Liberiya. Laamu Orop ina joginoo batte keewɗe e renndooji Afrik, koloniiji ina njoginoo ngam huutoraade faggudu e ittude jawdi tago. Ko ɓuri heewde e dowlaaji hannde ɗii ummorii ko e laawol dekolonizaasiyoŋ caggal wolde adunaare ɗimmere, ɓe cosi Fedde Dental Afrik e hitaande 1963, ko adii Dental Afrik. Leyɗeele jibinannde ɗee pellitii jogaade keeri mum en koloñaal, tawa ina kuutoree e laamuuji gaadanteeji ɗii e nder tolnooji ceertuɗi.

Etimoloji

Afri ko innde latin huutorteende ngam siftinde hoɗɓe e ko anndiranoo e oon sahaa worgo Afrik, tawaaɓe e hirnaange maayo Niil, e nder maanaa mum ɓurɗo yaajde ina siftora denndaangal leyɗeele fuɗnaange Mediteraane, anndiraaɗe kadi Libi ɓooyɗo. Ndee innde ina wayi no fuɗɗii ko e leñol Libi jibinannde, iwdi Berbeer en hannde ƴeew Terence ngam yeewtere. Innde ndee heewnoo jokkondirde e helmere Fenisiyankoore ʿafar firti ko kono miijo 1981 hollitii wonde nde ummorii ko e helmere Berbeer ifri (keewgol ifran) firti ko e tuugnaade e hoɗɓe e cave. Ko noon kadi konngol ngol ina tawee e innde Banu Ifran ummoriiɗo Alseri e Tiripolitani, leñol berbeer en ummoriiɓe Yafran (anndiraaɗo kadi Ifrane) to worgo-fuɗnaange Libi, kam e wuro Ifrane to Maruk.

E laamu Roomnaaɓe, Kartaago wonti laamorgo diiwaan oo ndeen innitiraaɗo Afrik Prokonsularis, caggal nde Roomnaaɓe keɓi nasaraaku dow Kartaagonaaɓe e wolde Punik tataɓere e hitaande 146 ko adii jibineede Iisaa, tawi kadi ina jeyaa heen feccere daande maayo leydi Libi hannde ndii. Suffix Latin -ica ina waawi huutoreede sahaa e sahaa fof ngam hollirde leydi (yeru, e ɗemngal Celtica ummoraade e Celtae, hono no Julius Caesar huutorii nii). Diiwaan juulɓe caggal ɗuum biyeteeɗo Ifriqiya, caggal nde heɓi laamu Bizantiin (Fuɗnaange Room) Exarchatus Africae, ina joginoo kadi sifaa innde ndee.

E wiyde Roomnaaɓe, Afrik woni ko bannge worgo Misra, ina huutoree ngam wiyde Anatoli e leyɗeele fuɗnaange. Lawol laaɓngol ngol Ptolemy (85–165 CE) waɗi hakkunde duuɗe ɗiɗi ɗee, holliri Alexandria e sara Meridian arano oo, waɗti isthmus Suez e maayo boɗeejo keeri hakkunde Asii e Afrik. Nde Oropnaaɓe ngari faamde no duunde ndee yahri tigi rigi nii, miijo Afrik yaajtii e ganndal maɓɓe. Miijooji etimoloji goɗɗi ina ngoodi ngam innde ɓooynde Afrik ndee Daartoowo yahuud en mo teeminannde 1ɓiire biyeteeɗo Flavius ​​Josephus (Ant. 1.15) hollitii wonde innde nde inniraa ko Efer, taaniiko Ibraahiima fawaade e Geno mo iwdi mum, o wiyi, yani e leydi Libi. Isidore mo Sevilla e nder deftere mum nde o winndi e teeminannde 7ɓiire XIV ina hollita Afrik ummorii ko e ɗemngal latin aprica, firti ko naange

Massey, e hitaande 1881, wiyi wonde Afrik ummorii ko e ɗemngal Misra af-rui-ka, firti ko ruttaade feewde e udditgol Ka Ka ko dogdu semmbe kala neɗɗo e udditgol Ka ko reedu walla jibinannde. Afrik wonata, wonande Misranaaɓe, jibinannde .

Arab afrīqā (innde debbo) e ifrīqiyā, jooni ko heewi wiyde afrīqiyā (debbo) 'Afrik, ummoraade e 'afara [' = 'ain, wonaa 'alif] wonde duƴƴere' ummoraade e 'woɗɗude 'ɓuuɓnde, poɗɗe' e 'afir 'yoornde, yoornde e dow naange 'to hotere', yoornde e dow 'to naange' ɓuuɓna ɗum e duƴƴe. Ina gasa tawa ko faraqa Fenisiya e maanaa ‘koloni, seerndude’.

Tariya

Winndannde mawnde: Daartol Afrik Ƴeew kadi Daartol Afrik worgo, Daartol Hirnaange Afrik, Daartol Caka Afrik, Daartol Fuɗnaange Afrik, Daartol Fuɗnaange Afrik, e Doggol laamlaamuuji e nder Afrik e nder daartol Kabaaruuji goɗɗi Daartol Afrik kuuɓtodinngol e Daartol Afrik.

Daartol e nder Afrik

E fawaade e kosmoloji Afrik, hakkille daartol Afrik ina yi’a waylo-waylo daartol e jokkondiral, njuɓɓudi e faandaare e nder njuɓɓudi neɗɗo e nokku mum, laamɓe, e taaniraaɓe mum, o goongɗini wonde omo jeyaa e tagoore ruuhuyankoore huuɓtodinnde. E nder renndooji Afrik, laawol daartol ngol ɓuri wonde ko renndo, tawa ina waɗi nate gite, nanɗe, ciftorɗe, e sahaaji gite, koyɗe, e majjere peewnaaɗe e aadaaji haalpulaar en, ɗi mbaɗetee e ɗi njuɓɓinee e nder yontaaji.: 12 :thtime is,4. e taaniraaɓe ina njiytenoo ko gollotooɓe e daartol : 43–53 Hakkille e ciimtol ina mbayla aadaaji, no kewuuji ɗii njuɓɓinirta e nder sahaaji, ina njuɓɓina e nder kiliseeji. : 11 Aadaaji haalpulaar en ina mbaawi wonde eksoterik walla esoterik. Ina haalda e yimɓe fawaade e paamgol mum en, ina feeñnina hoore mum fawaade e mbaawkaaji mum en. : 168 E nder epistemoloji Afrik, fannu epistemik « ina anndi huunde epistemik e nder faamde teskinnde, teskinnde, teskinnde, teskinnde, tawa wonaa e teskuyaaji tan, hono no woniri e epistemoloji hirnaange nii » ngam yettaade « ganndal timmungal, hono no musical nii, e nder, walla reende e saaktude ganndal.

Ko adii daartol

Winndannde mawnde: Afrik ko adii daartol Ƴeew kadi Iwdi Afrik ɓooyndi e aadee hannde Lucy, ko ƴiye Ostralopitekus afarensis yiytaa e nder leydi Ecoppi e hitaande 1974 Ko ɓuri heewde e annduɓe paleoanthropologie en ina cikki wonde Afrik ko nokku ɓurɗo ɓooyde hoɗde e dow Leydi, tawi noon leƴƴi Aadama ummorii ko e duunde he. E nder caka teeminannde 20ɓiire, annduɓe anthropologie njiyti ko heewi e ƴiye e seedeeji golle aadee ma a taw ko ina wona duuɓi miliyoŋaaji jeeɗiɗi jooni (Ko adii hannde, BP). Heddiiɓe e muminteeji keewɗi ɗi yimɓe nannduɓe e mborosaaji puɗɗiiɗi, ina cikka ko kam en ngoni yimɓe hannde, ko wayi no Australopithecus afarensis, ko ina wona duuɓi 3,9-3,0 miliyoŋ BP, Paranthropus boisei miliyoŋ Ho miliyoŋ–600 000 duuɓi BP) njiytaama. Caggal ƴellitaare Homo sapiens ko ina wona duuɓi 350 000 haa 260 000 ko adii jibineede Afrik, duunde ndee ɓuri heewde ko e pelle diwooɓe-mooftuɓe. Ɓeeɗoo yimɓe hannde adanɓe ummii Afrik, nguuri ko heddii e winndere ndee e nder eggugol Out of Africa II, ko ina wona duuɓi 50 000 ko adii jibineede Iisaa, ɓe njalti duunde ndee, ɓe tacci Bab-el-Mandeb dow maayo woɗeewo, maayo Gibraltar to Marok, walla Isthmus. Eggugol yimɓe hannde woɗɓe e nder duunde Afrik ina teskaa e oon sahaa, e seedeeji koɗki yimɓe ɓooyɗi tawaaɗi e Afrik worgo, Fuɗnaange-rewo Afrik, Fuɗnaange Afrik, e Sahara.

Fuɗɗoode siwil en

Ƴeew kadi: Ɓoornugol siwil § Misra ɓooyɗo Naalankaagal kaaƴe Sahara to Fezzan, Libi, e lewru Duujal 2004 Sifaaaji mawɗi Ramses II to Abu Simbel, Ejipt, ko ina wona duuɓi 1250 ko adii jibineede Iisaa, njiytaa ko e lewru marse 2008 Mawneeki Saharaa ina wayloo no feewi e daartol, sibu nokku mum ina yaawi waylaade, sahaa e sahaa fof ina majja fawaade e ngonka weeyo winndere ndee. E joofnirde yontaaji ɓuuɓɗi, ina sikkaa ko hedde 10 500 ko adii jibineede Iisaa, Sahara wontii kadi falnde ɓuuɓnde, yimɓe mum Afriknaaɓe ngartii e nder leydi hee e dow ŋoral toowngal e nder Afrik, e nate ñeeñal kaaƴe ina kollita Sahara ɓuuɓɗo e yimɓe mawɓe tawaaɓe e Tassili dajer1'. Kono tan, nguleeki e yooro weeyo ina addana en, e hitaande 5 000 ko adii jibineede Iisaa, diiwaan Saharaa ina ɓeydoo yoorde e ɓuuɓde. Hedde hitaande 3500 ko adii jibineede Iisaa, sabu ɓuuɓol e nder tagofeere Leydi, Sahara heɓii sahaa ɓuuɓgol jaawngol.Yimɓe ɓee njalti e diiwaan Sahara feewde falnde Niil les njiimaandi ɗiɗaɓiri ɗo ɓe mbaɗi koɗki duumiindi walla semi-duumiindi. Resndo weeyo mawngo waɗii, ustii toɓooli mawɗi e duumiiɗi e nder Afrik hakkundeejo e fuɗnaange. Gila ndeen, ngonka yooro ina heewi e Fuɗnaange Afrik, ina ɓeydoo e nder duuɓi 200 jawtuɗi ɗii, e nder Ecoppi.

Doggol jawdi e nder Afrik adii ndema, ina wayi no ina woodi e pine dogooɓe-mooftuɓe. Ina sikkaa wonde e hitaande 6 000 ko adii jibineede Iisaa, jawdi ina rewenoo e Afrik worgo. E nder nokku Saharaa-Niil, yimɓe ina njibina daabaaji keewɗi, ina heen puccu e ngaari tokosiri ndi ƴiye mum keewi gila Alseri haa Nubi. Hakkunde 10 000 e 9 000 ko adii jibineede Iisaa, ko diiwaan Mali e nder savannah Afrik hirnaange, mbaylaandi sosaa e hoore mum. E nder laddeeji e savannaaji Sahara e Sahel to Fuɗnaange-rewo Afrik, yimɓe ina gasa tawa ko iwdiiji pine Nilo-Sahara e Mandé hannde puɗɗii mooftude kosam ladde, hedde 8 000 haa 6 000 ko adii jibineede Iisaa. Caggal ɗuum, kosam, kosam, kosam, e kosam kadi mooftaama. : 64–75 Sorgo fuɗɗii reweede ko e Fuɗnaange Sudaan hedde hitaande 4 000 ko adii jibineede Iisaa, e nder gootal e sahaaji ndema gadani e nder daartol aadee. Remugol maggol ina yaaji seeɗa-seeɗa e nder Afrik, hade maggol saabaade Inndo hedde hitaande 2000 ko adii jibineede Iisaa.

Yimɓe saraaji Moritani hannde oo puɗɗii waɗde koɗki e mahde koɗkiiji kaaƴe (yeru, Tichitt, Oualata). Liɗɗi, kuutortooɗi ƴiye, wonti golle mawɗe e nder maayooji e maayooji keewɗi peeñɗi e toɓooli ɓeydotooɗi ɗii. n Afrik hirnaange, faɗo ɓuuɓngo ngoo addani ladde toɓo e leɗɗe yaajɗe gila Senegaal haa Kameruun. Hakkunde 9,000 e 5,000 ko adii jibineede Iisaa, haalooɓe Niiseer-Kongo ina njibina leɗɗe nebam e leɗɗe raffia. Piye gite ɓaleeje e voandzeia (kosam leydi Afrik), ko kam en njibinaa, rewi heen ko okra e kola. Nde tawnoo ko ɓuri heewde e leɗɗe ina puɗa e nder ladde, haalooɓe Niiseer–Kongo peewnii laylayti kaaƴe ngam laaɓtinde ladde.

E hitaande ujunere adannde ko adii jibineede Iisaa, golle njamndi naatii e Fuɗnaange Afrik. Hedde oon sahaa kadi nde sosaa ko e nokkuuji Afrik worgo Saharaa, maa wonii ko e peewnugol keeringol toon walla e diffusion ummoraade fuɗnaange e majjude e ngonkaaji ɗi nganndaaka hedde 500 AD, nde duumii ko ina wona duuɓi 2 000, e hitaande 500 ko adii jibineede Iisaa, golle njamndi puɗɗiima huutoreede e Afrik. Kuugal njamndi tabitinaama haa timmi ko hedde duuɓi 500 ko adii jibineede Iisaa e nokkuuji keewɗi e Fuɗnaange e Hirnaange Afrik, hay so tawii noon diiwanuuji goɗɗi puɗɗaaki gollude njamndi haa e fuɗɗoode teeminanɗe caggal jibineede Iisaa. Geɗe njamndi ummoriiɗe Ejipt, Fuɗnaange Afrik, Nubi, e Ecoppi, ko ina wona duuɓi 500 ko adii jibineede Iisaa, njiytaama e nder Afrik hirnaange, ina hollita wonde jokkondire njulaagu hakkunde Saharaa mbaɗii e oon ñalngu.

Ƴeew kadi: Afrik ɓooyɗo e daartol Afrik § ujunnaaje 4ɓiire ko adii jibineede Iisaa – teeminannde 6ɓiire jibineede Iisaa

Fuɗnaange-rewo Afrik

Kartal Misra ɓooyngal, hollirngal gure mum mawɗe e nokkuuji mum, c.3150 ko adii jibineede Iisaa haa 30 ko adii jibineede Iisaa

Gila 3500 ko adii jibineede Iisaa, nomes (nomarchs laaminoo) kawri ngam sosde laamuuji Misra les e Misra toowɗo to worgo-fuɗnaange Afrik. Hedde hitaande 3100 ko adii jibineede Iisaa, Misra toowɗo heɓti Misra les ngam hawrude e Misra les laamu 1ɓo, e laawol jokkondire e assimilaasiyoŋ timmi e sahaa laamu 3ɓo nguu sosi Laamu Misra ɓooyngu e hitaande 2686 ko adii jibineede Iisaa. : 62–63 Laamu Kerma ummii ko e oon sahaa ngam wontude doole ɓurɗe mawnude e nder Nubi, jogaade leydi mawndi no Misra nii hakkunde cataract 1 e 4 e maayo Niil.

Laamu 4ɓo oo toppitii toowgol Laamu ɓooyngu nguu, e mahde piramiduuji mawɗi keewɗi. E les laamu 6ɓo laamu nguu seeɗa-seeɗa ƴellitii e nomarch en, haa arti noon e ɓuuɓgol laamu nguu, ɓeydi ɗum ko yooro e heege, ɗum noon fuɗɗorii ko yontaaji hakkundeeji gadani e hitaande 2200 ko adii jibineede Iisaa. Ndee ɗoo leydi ɓuuɓndi ina jokki haa hitaande 2055 ko adii jibineede Iisaa nde laamu 11ɓiire, jooɗiiɗo to Thebes, fooli heddiiɓe ɓee ngam waɗde Laamu hakkundeejo Ejipt, e laamu 12ɓiire yaajnude haa les Nubia e dow njoɓdi Kerma Mudda hakkundeejo ɗiɗaɓo. Hyksos en, leñol militeer en ummoriiɓe Palestiin, njani e leydi Misra les, keɓti ɗum, Kerma yuɓɓini njilluuji haa e nder leydi Misra ngam yettaade ɗo ɓuri mawnude.

E hitaande 1550 ko adii jibineede Iisaa, laamu 18ɓiiru riiwi Hyksos en, sosi Laamu kesu Misra. Huutoraade karallaagal konu yahrude yeeso ngal Hyksos addi, Laamu Kesu nguu heɓti Levant e juuɗe Kanaan’en, Mittani’en, Amori’en, e Hitti’en, e mumtugol Kerma, naatni Nubi e nder laamu nguu, neldi laamu Ejipt e nder yonta mum kaŋŋe. : 73 Hareeji nder leydi, yooro, heege, e njiimaandi fedde leƴƴi geec, addani Laamu Kesu nguu ustaade e hitaande 1069 ko adii jibineede Iisaa, fuɗɗoraade yonta hakkundeejo tataɓo. : 76 haa 77

Fulɓe Misra ndimɗini laamu Kush ɓurngu heewde Misra to Nubia, ngu heɓi laamu to Misra Toowngu, heɓti Misra les e hitaande 754 ko adii jibineede Iisaa ngam sosde Laamu Kushite. Kushite en laami duuɓi teemedere, ɓe ƴeewtindii ummital e nder mahngo piramid, haa nde Assiriyankooɓe ndiiwi ɓe e leydi Misra e hitaande 663 ko adii jibineede Iisaa ngam yoɓde yaajde maɓɓe feewde e laamu Assiriyankooɓe. Assiriyankooɓe mbaɗti laamu puppet, caggal ɗuum heɓi ndimaagu mum en, ɓe kawri kadi e Misra, haa laamu Achaemenid heɓti ɗum en e hitaande 525 ko adii jibineede Iisaa. : 77 Misra heɓti jeytaare mum e les njiimaandi 28ɓiire e hitaande 404 ko adii jibineede Iisaa kono ɓe keɓti ɗum en e hitaande 343 ko adii jibineede Iisaa. Haɓre Achaemenid Ejipt nde Alexander mawɗo heɓi e hitaande 332 ko adii jibineede Iisaa, ko fuɗɗoode laamu Hellenistic e sosde laamu Ptolemaic Masedonian e nder Ejipt.: 119

Ptolemaics majjii jeyi mum en caggal Afrik e juuɗe Seleucids e nder hareeji Siri, njaajni haa Cyrenaica, njiimi Kush e teeminannde 3ɓiire ko adii jibineede Iisaa. E teeminannde 1ɓiire ko adii jibineede Iisaa, Misra Ptolemaic naati e wolde hakkunde leyɗeele Roomnaaɓe, ɗum addani Roomnaaɓe heɓtude ɗum e hitaande 30 ko adii jibineede Iisaa. Kiriis Teeminannde Tataɓere e nder Laamaandi Room rimɗini laamu wuro Lewantin biyeteeɗo Palmyra, heɓtuɗo Misra ; laamu maɓɓe juutngu nguu joofi ko nde Roomnaaɓe keɓti ɓe. E nder ɗuum, Kush heɓti jeytaare mum e Misra, ɓe ngoni ko e wonde laamu mawngu e nder diiwaan hee haa, nde ɓe ustii e murto nder leydi e nder ngonkaaji weeyo ɓeydotooɗi bonde, njiimaandi Aksum e Noba addani ɓe ruttaade e Makuria, Alodia, e Nobatiu e teeminannde 5ɓiire caggal jibineede Iisaa. Roomnaaɓe keɓii jogaade Misra haa heddii e yontaaji ɓooyɗi ɗii.

Lugge Afrik

Winndannde mawnde: Gaññeeje Afrik

Laamu Aksum e teeminannde 6ɓiire caggal jibineede Iisaa, ina jeyaa heen duunde aarabeeɓe hannde ndee e fuɗnaange Afrik

E nder Fuɗnaange Afrik, ina woodi Leydi Punt, laamaandi wonndi e maayo geec, ina gasa tawa ko leydi Eritree hannde ndii walla worgo Somaliland. Misiranaaɓe ɓooyɓe puɗɗiima njulaagu e Punt e yimɓe hakkundeejo haa e hitaande 2350 ko adii jibineede Iisaa nde ɓe mbaɗti jokkondiral toowngal. Ɓe ngonata ko sehilaaɓe njulaagu ɓadtiiɓe ko ina ɓura ujunere hitaande. Haa timmoode jamaanu ɓooyɗo, fuɗnaange Ecoppi e Eritree njibini Laamu D'mt fuɗɗorii ko hitaande 980 ko adii jibineede Iisaa. E nder Somali e Jibuti hannde oo, ina woodi Laamu Makrobiya, tawi ko njiylawuuji arkewolosi ina kollita wonde ina waawi tawa ko siwil en goɗɗi ɗi nganndaaka, ɗi nganndu-ɗaa ko ɗi softuɗi e oo sahaa. Caggal nde D'mt yani e teeminannde 5ɓiire ko adii jibineede Iisaa, Plateau Ethiopie ari laamaade laamlaamuuji tokoosi keewɗi ɗi nganndaaka, ɗi keɓi semmbeeji tiiɗɗi to bannge worgo Aarabeeɓe, haa mawnugol e yaajde Aksum e teeminannde 1ɓiire ko adii jibineede Iisaa. E dow daande maayo Horn ina woodi gure-leyɗeele Somali ɓooyɗe keewɗe ɗe ƴellitii e njulaagu maayo woɗeewo ɓurngu yaajde e nawde kaɓirɗe mum en e laawol beden, ina njaltina mirre, uurdi, uurdi, gum, uurdi, e ivory, e ndimaagu e naatgol Roomnaaɓe addani Inndonaaɓe rokkude gure ɗee monopotive on lucrative a lucrative Indian.

Laamu Aksum mawni gila e laamu, wonti laamu mawngu e laawol njulaagu hakkunde Room e Inndo, rewrude e haɓde e hoɗdiiɓe mum ɓe nganndaaka no feewi, heɓde doole njulaagu e nder geec Inndo e nder diiwaan hee. Ummagol Aksum addani ɓe laamaade ko ɓuri heewde e diiwanuuji ɗii gila e maayo Tana haa e falnde Niil, ɓe ɓeydi heen haɓde e geɗe Laamu Kush ñawngu nguu, ɓe ardii kampaañuuji ngam haɓaade leƴƴi Noba e Beja, ɓe njaajnii e nder leydi Aarabeeɓe worgo.Ɗum addani annabi Perse biyeteeɗo Mani ƴettude Aksurlong cents mawɗo e fo ADurd a3. Rome, e Siin. E teeminannde 4ɓiire caggal jibineede Iisaa, laamɗo Aksum naati e diine kerecee en, yimɓe Aksum, jokkuɓe e jillondiral sinkretik e diineeji nokkuuji ɗii, njokki seeɗa seeɗa. E joofnirde teeminannde 5ɓiire, Aksum ina jokkondiri e Laamaandi Bizantiin, ɓe njiyri koye mum en ko daraniiɓe Kerecee’en, ɓe ndarni Laamaandi Sasanid en e Laamu Himyarite en to Arabi.

Afrik worgo-fuɗnaange

Binndanɗe mawɗe: Ifriqiya e Magreb

Kartal ɓooyngal e hitaande 323 ko adii jibineede Iisaa

Laamaaɗe Berbeer-Berber : Altava, Ouarsanis, Hodna, Aures, Nemencha, Kapsus, Doslale, e Cabaon

Magreb e Ifriqiya ɓuri taƴeede ko e ŋoral siwil e nder leydi Ejipt, jeereende Libi, laanaaji Misra ina ɓeydoo heewde e maayooji Misra, ina njuutee e maayo Niil, ina ndartina no moƴƴi e nder maayo Mediteraane udditiingo. Ɗum addani renndooji mum ƴellitde jokkondire hakkunde leyɗeele Orop fuɗnaange, haa koɗki Phoenic ari ngam jiimde nokkuuji njulaagu ɓurɗi heewde ngalu e nder Golf Tuunus. : 247 247 Ɗaɓɓaande phoenic, caggal ɗuum mawni e nder Kartaaje ɓooyɗe caggal nde keɓi jeytaare e Fenicia e teeminannde 6ɓiire ko adii jibineede Iisaa, eɓe mbaɗa laamu yaajngu e lowre mercantile tiiɗnde, kamɓe fof ɓe keɓii heen gooto e laanaaji diwooje ɓurɗi mawnude e doole e nder Mediteraane ɓooyɗo. : 251–253 kuwondiral mum ina foti hawrude e maayde mum e nder hareeji Punic ngam haɓaade Republique Room yaajɗo, kono momentum e nder ɗeen hareeji ngonaano linear, e fuɗɗoode Carthage ina heɓa nafoore mawnde e wolde Punic ɗiɗaɓere caggal taƴgol Hannibal bonngol e nder alpes e nder worgo leydi Itali. : 256–257

Carthage fotnoo hawrude e maayde mum e nder wolde Punic e Republique Romaine yaajnde, kono tan doole e nder ɗeen wolde ngonaano lineere, e Carthage e fuɗɗoode heɓde nafoore mawnde e wolde Punic ɗiɗaɓere caggal nde Hannibal tacci alpes e nder worgo leydi Itali. : 256–257 Foolde maɓɓe e caggal mum ustude laamu maɓɓe ina addana ɓe politikaaji ɗiɗi goɗɗi e nder Magreb ; Numidiya, ballitooɗo Roomnaaɓe e wolde ɗiɗmere Punik, Moritani, laamu leƴƴi Mauri e galle laamɗo Atlas mawɗo, e leƴƴi ceertuɗi ko wayi no Garamantes, Musulamii, e Bavares. Hare Punik tataɓere maa addan Kartaago foolde haa laaɓa cer e hitaande 146 ko adii jibineede Iisaa, Roomnaaɓe cosi diiwaan Afrik, Numidiya ƴetti laamu e portooji Kartaago keewɗi e nder Afrik. Hakkunde darorɗe teeminannde ɗiɗmere ko adii jibineede Iisaa, Moritani haɓii e Jugurtha mo Numidiya e nder wolde Jugurtha e Roomnaaɓe caggal nde o heɓti jappeere laamu Numidiya e juuɗe sehil Roomnaaɓe. Ɓe kawri ɓe mbaɗii caɗeele teeŋtuɗe, ɗe yerɓi Senaa Room, hare ndee joofi tan ko nde Bocchus I mo Moritani yeeyti Jugurtha e Roomnaaɓe. : 258

E fuɗɗoode ujunnaaje ujunnaaje, kamɓe ɗiɗo fof ɓe njogori ko jogaade batte no Kartaago nii, ɓe keɓata ko Roomnaaɓe sosɓe Moritani e Numidiya ko diiwanuuji laamu maɓɓe, tawi Musulamii, e gardagol Tacfarinas, e Garamantes, haa jooni ɓe keɓii foolde e wolde e nder teeminannde 1ɓiire caggal Iisaa werent' howe haɓaama.[100: 261–262 E teeminannde 5ɓiire caggal jibineede Iisaa, Vandal en haɓaama fuɗnaange Afrik, ɗum addani Rome yani. Swathes yimɓe jeyaaɓe e leydi ndii maa keɓtu laamu mum en e nder Laamu Mauro-Roman e politikaaji mum keewɗi lomtiiɗi e nder Magreb, hono laamuuji Ouarsenis, Aurès, e Altava. Vandal en laamiima Ifriqiya fotde teeminannde haa nde Bizantiin heɓti ɗum en e fuɗɗoode teeminannde 6ɓiire caggal Iisaa. Laamlaamuuji Bizantiin en e Berbeer en kaɓii hareeji tokoosi ɗi ngalaa batte, ko wayi no Garmul, kono ko ɓuri heewde e mum en ina nguurdi.: 284 Ko ɓuri heewde e leydi ndii e Exarchate Bizantiin en Afrik ko Sanhaja en e nder fedde tati con Alseri hannde, a fedde Masmuda e nder Maruk hannde oo, wondude e Zenata gonɗo e njiimaandi ; leƴƴi maɓɓe kuuɓtidinɗi ɗii maa njahdu e mbaadi ko heewi e daartol Afrik worgo.

Hirnaange Afrik

Winndannde mawnde: Hirnaange Afrik

Seto Nok ummoriiɗo e leydi Nijeer hannde, jooni ina woni e nder suudu Louvre to Pari

Laamu Ganaa

To bannge hirnaange Sahel, ƴellitaare renndooji koɗdiiɗi ɗii waɗi ko ɓuri heewde ko e batte njiimaandi millet e sorgo. Arkeoloji hollitii yimɓe heewɓe e nder gure hirnaange Afrik puɗɗiiɗe e ujunnaaje 4ɓiire ko adii jibineede Iisaa, ɗe ƴellitii no feewi e ganndal njamndi e hitaande 1200 ko adii jibineede Iisaa, e nder ɓuuɓnude e ɓuuɓnude kuutorɗe e kaɓirɗe. Jaajɗe fuɗnaange-rewo jeereendeeji, gese, e laddeeji gila fuɗnaange haa fuɗnaange ina njogii nafoore mawnde e ƴellitgol renndooji mum en, ɗum firti ko adii nde laabi njulaagu hakkunde Saharaa naatata, jokkondiral njulaagu simbiyotik ƴellitii ngam jaabaade fartaŋŋeeji ɗi ecosystem rokkata fuɗnaange. Jaaɓi-haaɗtirdeeji keewɗi ƴellitii e oo sahaa. Gila e hitaande 4000 ko adii jibineede Iisaa, pinal Tichitt e nder Moritani e Mali hannde oo, ko renndo ɓurngo ɓooyde e anndaade e nder Afrik hirnaange, jogiingo njuɓɓudi renndo gonndi e tolnooji nay. Sifaaaji goɗɗi ina mbaɗi pinal Kintampo gila 2500 ko adii jibineede Iisaa e nder leydi Gana hannde, pinal Nok gila 1500 ko adii jibineede Iisaa e nder leydi Najeriya hannde, pinal Daima sara maayo Caad gila 550 ko adii jibineede Iisaa, Djenné-Djenno gila 250 ko adii jibineede Iisaa e nder leydi Mali hannde, e pinal Serer bunestone e nder leydi Mali hannde cirkooji gila e teeminannde 3ɓiire ko adii jibineede Iisaa. Ina woodi kadi binndanɗe laaɓtuɗe ko fayti e Igodomigodo, laamu tokooso sosaangu ina sikkaa ko e hitaande 40 ko adii jibineede Iisaa, ngu caggal ɗuum yahri haa sosi Laamu Benin.

Hakkunde darorɗe teeminannde 3ɓiire caggal jibineede Iisaa, yonta ɓuuɓɗo e nder Sahel sosi nokkuuji ɗo aadee en mbaawi hoɗde e huutoraade ɗi ngonaano hoɗɓe e ko ɓuri moƴƴude e duuɓi ujunnaaje, tawi Laamu Wagadu, innde nokkuure Laamaandi Gana, ummiima e pinal Tichitt, ɓeydii alɗude e we, waylude njulaagu hakkunde Sahara jokkondirngu e laamorgo maɓɓe e Aoudaghost e Tahert e Sijilmasa to Fuɗnaange Afrik. Aadaaji Soninke ina gasa tawa ina njogii ko woni e mum gila e daartol, ina siftina sosngo Wagadu nayi ɓennuɗi, ina jokki e wiyde wonde sosngo Wagadu sakkitiingo ngoo waɗi ko caggal nde laamɗo maɓɓe gadano oo waɗi nanondiral e Bida, laamɗo mboddi gardinooɗo ɓunndu, ngam sakkitde suka debbo gooto e hitaande ngam waylude jamirooje ko faati e ralenfaldly e p. Koolaaɗo kuuɓal Wagadu rewi ko e Moritani fuɗnaange hannde oo e hirnaange Mali, aadaaji Soninke ina kollita wonde Ganaa puɗɗanooɗo wonde konu, tawi konuuli pucci ina njogii coktirgal ngam ɓeydude leydi mum e yimɓe mum, hay so tawii noon detaayuuji yaajde mum en ina pamɗi no feewi.

Wagadu heɓi nafoore mum ko e jogaade monopoli e kaŋŋe yahoowo fuɗnaange e salte yahoowo fuɗnaange, hay so tawii noon o jogaaki gese kaŋŋe e koye mum en, tawaaɗe e diiwanuuji laddeeji ɗii. Ina gasa tawa njiimaandi Wagadu e njulaagu addani politikaaji keewɗi jokkondireede seeɗa-seeɗa e nder dowlaaji dentuɗi, ɗi compoññe mum en ngoni ko e jokkondire ceertuɗe e core, gila e njuɓɓudi timmundi haa e pariteeji yoɓooɓe njoɓdi nominaali. Tuugnaade e tumuli mawɗi cakkitiiɗi e nder Afrik worgo, ummoriiɗi e ooɗoo sahaa, ina teskaa wonde so en tuugniima e Wagadu, ina woodi laamlaamuuji goɗɗi gonɗi e sahaa gooto e ko adii ɗuum, ɗi nganndu-ɗaa ko ɗi majjuɗi e jamaanu.

Afrik hakkundeejo, Fuɗnaange, e Fuɗnaange-rewo

Binndanɗe mawɗe : Afrik hakkundeejo, Afrik fuɗnaange, e Afrik worgo

Yaajde Bantu

1 = iwdi 2000–1500 ko adii jibineede Iisaa

2 = c.1500 ko adii jibineede Iisaa, sankaare adannde

2.a = Bantu fuɗnaange

2.b = Bantu Hirnaange

3 = 1000–500 ko adii jibineede Iisaa Nukkuur Urewe mo Bantu Fuɗnaange

4–7 = yahrude yeeso feewde fuɗnaange

9 = 500–1 ko adii jibineede Iisaa, nukkuur Konngo

10 = 1–1000 caggal Iisaa faɗo sakkitiingo

E ujunnaaje 4ɓiire ko adii jibineede Iisaa, Basin Konngo hoɗnoo ko Bambenga en, Bayaka en, Bakoya en, e Babongo en to bannge worgo, Bambuti en to fuɗnaange, e Batwa en ɓe ngonnoo ko e saraaji no feewi, kadi ina tawee e diiwaan Lakeeji mawɗi ɗii ; kamɓe fof ɓe kawri ko e Pigme en. E daande maayo Swahili inniraaɗo caggal ɗuum ina woodi leƴƴi kaaloowo ɗemngal Kushitik, e Khoisan (neologism wonande Khoekhoe e San) to fuɗnaange duunde ndee.

Yaajde Bantu ko doggol mawngol eggugol leƴƴi Bantu gila e caka Afrik haa e fuɗnaange e fuɗnaange Afrik, ɗum noon ko huunde mawnde e koɗki duunde ndee. Puɗɗagol e hitaande ujunnaaje ɗiɗmere ko adii jibineede Iisaa, Bantu en puɗɗii eggude gila Kameruun fayde hakkundeere, fuɗnaange, e fuɗnaange Afrik, ɓe mbaɗti dañde tuugnorgal dowlaaji garooji ko wayi no Laamu Kongo e nder geec Konngo, Laamu Kitara e nder maayooji mawɗi Afrik, Laamu Luba e nder Upembana S Depression ɓuuɓnude Azania, Rhapta woni nokku mum cakkitiiɗo e teeminannde 1ɓiire caggal jibineede Iisaa. Ɗeeɗoo eggol kadi adii Laamu Mapungubwe e nder geec Zambezi. Caggal nde ɓe njottii Zambezi, Bantu en njokki haa fuɗnaange, e pelle fuɗnaange njokki haa Mosammbik hannde oo, ɓe njottii Maputo e teeminannde 2ɓiire caggal Iisaa. Ko ɓuri yaawde to fuɗnaange, koɗki leƴƴi Bantu en, ndema e durooɓe huutortooɓe njamndi, ina njooɗii no feewi to fuɗnaange maayo Limpopo e teeminannde 4ɓiire caggal jibineede Iisaa, ina ngummina, ina njaɓɓoo Khoisan en.

E maayo Chari to fuɗnaange maayo Caad, siwil Sao ƴellitii ko ina ɓura ujunnaaje ujunnaaje puɗɗiiɗe e teeminannde 6ɓiire ko adii jibineede Iisaa, e nder leydi ndi caggal ɗuum wonti jeyi Kameruun e Caad hannde oo. Artefakteeji Sao ina kollita wonde ko ɓe gollotooɓe e njamndi mboɗeeri, njamndi mboɗeeri, e njamndi mboɗeeri, : 19 e njiylawuuji ina heen nate njamndi mboɗeeri, nate terakotaaji nate aadee e daabaaji, kaalis, urneeji wirwirnde, kaɓirɗe galleeji, jeewte, nate mbaylaandi no feewi, e spear. : 19 : 1051 Ko saraaji maayo Ejagham to fuɗnaange-rewo Kameruun, siwil Ekoi ummii ko hedde teeminannde 2ɓiire caggal Iisaa, eɓe ɓuri teskinde e mahngo monoliiteeji Ikom e ƴellitde binndol Nsibidi.

Teeminannde 9ɓiire haa 18ɓiire

Winndannde mawnde: Afrik jamaanu hakkundeejo e fuɗɗoode jamaanu hannde

Njamndiiji caɗtuɗi ɗi teeminannde 9ɓiire ummoriiɗi Igbo-Ukwu, to leydi Najeriya kollirii tolno keɓal karallaagal ngal ɓuri yahrude yeeso e njamndiiji Oropnaaɓe e oon sahaa gooto.

Afrik ko adii koloñaal ina joginoo fotde 10 000 dowla e politik ceertuɗo. Ɗi’i hawti bee mofte saareeji pamarel dogooɓe-moftuɓe bana yimɓe San’en haa fombina Afrika; pelle ɓurɗe mawnude, ɓurɗe yuɓɓude ko wayi no pelle leƴƴi galleeji leƴƴi Bantu en Afrik hakkundeejo, fuɗnaange, e fuɗnaange ; pelle leƴƴi njuɓɓudi no feewi e nder Fuuta Afrik ; laamlaamuuji Sahel mawɗi ɗii; e gure-dowlaaji e laamlaamuuji jeyaaɗi e hoore mum, ko wayi no ɗi Akan en ; Edo, Yoruba, e Igbo e nder Afrik hirnaange; e gure njulaagu daande maayo Swahili to Fuɗnaange-rewo Afrik.

E teeminannde 9ɓiire caggal jibineede Iisaa, leyɗe laamuuji keewɗi, ina heen leyɗe Hausa en gadane ɗee, njaltinii e nder laddeeji worgo Sahara gila e nokkuuji hirnaange haa e caka Sudaan. Ɓuri semmbe e ɗeen dowlaaji ko Ganaa, Gao, e Laamaandi Kanem-Bornu. Gana ustii e teeminannde sappo e go’aɓere, kono lomtii ɗum ko laamu Mali, ngu semmbini ko heewi e hirnaange Sudaan e teeminannde sappo e tatiire. Kanem jaɓi lislaam ko e teeminannde sappo e go’aɓere.

E nder diiwanuuji laddeeji e daande maayo Afrik hirnaange, laamlaamuuji jeytaare mawni, tawi semmbeeji mum en ina pamɗi ummoraade e fuɗnaange juulɓe. Laamu Nri, ngu Eze Nri laaminoo, sosaa ko hedde teeminannde jeenayɓiire, ɗum waɗi ɗum jeyaa ko e laamuuji ɓurɗi ɓooyde e Niiseer hannde oo. Laamu Nri ina anndaa e njamndi mboɗeeri, tawaandi e wuro Igbo-Ukwu.

Ruuɓi Zimbaabwee mawɗo, ɓuuɓɗo e teeminannde sappo e go’aɓere haa sappo e joyaɓere

Laamu Ife, e nder daartol, ko adii fof e ɗeen wuro-dowlaaji walla laamlaamuuji Yoruba, sosi laamu e les njiimaandi oba (‘laamɗo’ walla ‘laamɗo’ e ɗemngal Yoruba), ina wiyee Ooni Ife. Ife teskaama ko nokku diine e pinal mawɗo e nder Afrik worgo e aadaaji mum keertiiɗi e mbaydiiji njamndi. Model laamu Ife oo, ko Laamu Oyo ƴetti ɗum, ngu obas mum, ina wiyee Alaafin en Oyo, joginoo gure-dowlaaji e laamlaamuuji keewɗi goɗɗi Yoruba en e ɗi ngonaa Yoruba en ina heen Laamu Fon Dahomey.

Almoravid en ko laamaandi Berbeer en ummoriiɓe Sahara, ɓe njalti e fuɗnaange-rewo Afrik e duunde Iberi e nder teeminannde sappo e go’aɓere. Banu Hilal e Banu Ma'qil ko dental leƴƴi aarabeeɓe Beduin en ummoriiɓe e duunde aarabeeɓe egguɓe feewde hirnaange rewrude e Misra hakkunde teeminannde sappo e go’aɓere e sappo e tatiire. Eggugol maɓɓe waɗii kawral hakkunde aarabeeɓe e berbeer en, ɗo yimɓe nokku oo ngoni aarabeeɓe, pinal aarabeeɓe ƴetti geɗe pinal nokku oo, e nder njuɓɓudi denndinndi Lislaam.

Caggal nde Mali feccii, hooreejo nokku oo ina wiyee Sonni Ali (1464–1492) sosi laamu Songhai to diiwaan hakkundeejo Niiseer e hirnaange Sudaan, o ƴetti njulaagu hakkunde Saharaa. Sonni Ali heɓti Timbuktu e hitaande 1468 e Jenne e hitaande 1473, o mahi laamu makko ko e ngalu njulaagu e gollondiral njulaagu juulɓe. Lomtiiɗo mo Askia Mohammad I (1493-1528) waɗi Lislaam diina laawɗuɗo, mahi juulirɗe, addi annduɓe juulɓe Gao, ina jeyaa heen al-Maghili (maayɗo 1504), sosɗo aadaaji teeŋtuɗi e ganndal juulɓe Afriknaaɓe Sudaan. E teeminannde sappo e go’aɓere, won e dowlaaji Hausa en – ko wayi no Kano, Jigawa, Katsina, e Gobir – ƴellitii haa wonti gure mahdi, ina mbaɗa njulaagu, ina kuutoroo karallaagal, ina mbaɗa geɗe. Haa e teeminannde sappo e joyaɓere, ɗeen dowlaaji tokoosi ngonnoo ko e saraaji laamlaamuuji mawɗi Sudaan e oon sahaa, ina njoɓa Songhai to bannge worgo e Kanem-Borno to bannge fuɗnaange.

Toowgol njulaagu jiyaaɓe

Ƴeew kadi : Njulaagu jiyaaɓe hakkunde Saharaa, njulaagu jiyaaɓe Atlantik, njulaagu jiyaaɓe geec Inndo, e njulaagu jiyaaɓe maayo geec

Diiwanuuji mawɗi njulaagu jiyaaɓe e nder Afrik hakkunde teeminannde 15ɓiire e 19ɓiire

Maccungaagu ina ɓooyi waɗeede e Afrik. Hakkunde teeminannde 15ɓiire e 19ɓiire, njulaagu jiyaaɓe Atlantik ƴetti ko ina tolnoo e miliyoŋaaji 7 haa 12 jiyaaɓe to Aduna Keso oo. Yanti heen, ko ina ɓura miliyoŋaaji 1 Oropnaajo nanngaa e juuɗe wuyɓe Barbary en, njeeyti ɗum en maccuɓe to Fuɗnaange Afrik hakkunde teeminannde 16ɓiire e 19ɓiire.

E nder Afrik hirnaange, ustaare njulaagu jiyaaɓe e nder geec Atlantik e kitaale 1820 addani mbayliigu faggudu mawngu e nder politikaaji nokkuuji ɗii. Ustaare seeɗa-seeɗa njulaagu jiyaaɓe, nde addani ŋakkeende ɗaɓɓaande jiyaaɓe e nder Aduna Keso oo, ɓeydagol sariyaaji luulndiiɗi jiyaaɓe e nder Orop e Amerik, e ɓeydagol gonndigal laana ndiwoowa laamɗo Biritaan e daande maayo Afrik hirnaange, addani leyɗeele Afrik ƴettude faggudu kesu. Hakkunde 1808 e 1860, konu Angalteer to Afrik worgo nanngi ko ina tolnoo e 1 600 laana jiyaaɓe, woppi 150 000 Afriknaajo wonnooɓe e laana kaa.

Golle ɗee kadi ina luulndii ardiiɓe Afrik saliiɓe nanondirde nanondiral Angalteer ngam haɗde njulaagu nguu, yeru « laamɗo Lagos usurping », mo hitaande 1851, nanondiral e hitaande 1851. Nanondiral haɓaade maccungaagu, siifondiraama e ko ina tolnoo e 50 laamiiɓe Afrik. Doole ɓurɗe mawnude e Afrik hirnaange (Konngol Asante, Laamu Dahomey, e laamaandi Oyo) ƴettii laabi ceertuɗi ngam waawde huutoraade mbayliigu nguu. Asante e Dahomey ina ngondi e ƴellitaare "commerce legitimate" e mbaadi nebam paltoor, kakawo, leɗɗe e kaŋŋe, ina mbaɗa mbaydi njulaagu njulaagu eksport jamaanu Afrik worgo. Laamaandi Oyo, waawaa jogaade, yani e hareeji nder leydi.

Koloñaal

Winndannde mawnde: Kolonial Afrik

Kabaaru goɗɗo: Hakkunde Afrik

Ɗee tonngoodeeji ko ƴellitaare ummoraade e Scramble wonande Afrik.[dit]

Scramble for Afrik wonnoo ko njillu, jaalɗuɗo, e kolonization ko ɓuri heewde e leyɗeele Afrik hirnaange ɗe leyɗeele Orop hirnaange ɗee njahri, ɗe fedde ɗiɗmere ɗiɗmere ndee waɗi e nder teeminannde 19ɓiire, e fuɗɗoode teeminannde 20ɓiire e teeminannde 20ɓiire e jamaanu « Imperiyaalisma keso » : Belsik, Farayse, Farayse, Almaañ, Itali, Itali, Itali, Portigaal e Espaañ.

E hitaande 1870, 10% e duunde ndee ina ngondi e caɗeele e nder Orop. E hitaande 1914, ndeeɗoo limoore ɓeydiima fotde 90% ; dowlaaji tan jogorɗi jogaade njiimaandi ko Liberia, Ecoppi, Egba,Aussa, Senusiyya, Mbunda, Dowla Dervish, Sultanaat Darfur, e laamuuji Ovambo,ko ɓuri heewde e mum en ko caggal ɗuum njaltinaa caggal ɗuum.