Kurów
Kurów ko wuro wonngo to fuɗnaange-rewo Poloonya, woni ko e diiwaan taariindi Poloonya tokooso, hakkunde Puławy e Lublin, e maayo Kurówka. Ko laamorgo gmina (komin) ceertuɗo ina wiyee Gmina Kurów, e nder diiwaan Lublin. Wuro ngoo ina waɗi 2 725 hoɗɓe (e hitaande 2018).
Tariiha
taƴtoKurów ina gasa tawa ko adii fof ko e nder Gesta Polonorum mo Gall Anonim woni castrum Galli, ko ɗum firti ko Kasal Kurowie. Siftorde taariindi adannde Kurów ummorii ko e winndannde yaltunde e hitaande 1185, siftorde ekkol keeriiɗo Saint Giles gonɗo e nokku hee. Won ɗo hakkunde 1431 e 1442 wuro ngoo rokkaama hakkeeji wuro tuugiiɗi e sariya Magdeburg. Ko wuro keeriiɗo, ko ngo nokku njulaagu nguura ummoraade e nokkuuji saraaji ɗii. Usineeji keewɗi e leɗɗe ina tawee ɗoo kadi. E teeminannde 16ɓiire, Kurów ina jeyaa e nokkuuji cafrirɗi kalvinism, nde tawnoo heewɓe e banndiraaɓe Poloonya koɗii toon. E hitaande 1660, ko ɓuri heewde e hoɗɓe heen ɓee naatii e diine Arian. Oon sahaa, Kurów ina jeyaa e gure ɓurɗe teeŋtude e nder wuro Lublin, gooto e gure tati Poloonya tokooso daartol.
Caggal hitaande 1660, wuro ngoo ina renndini daartol mum e heddiiɓe e diiwaan oo. E hitaande 1795, caggal feccere tataɓere leydi Poloonya, Otiris heɓti Kurów. E hitaande 1809, nde jeyaa ko e laamu Warsaw. E hitaande 1815, Kurów jeyaa ko e Laamaandi Poloonya. E nder fitinaaji noowammbar, e lewru feebariyee 1831, hare tokosere Kurów waɗi, nde konu Poloonya e gardagol seneraal Józef Dwernicki fooli konu Riisi. E hitaande 1870, duuɓi seeɗa caggal fitinaaji lewru Yarkomaa, wuro ngoo dañii sarɗiiji mum, ɗi keɓaaka tawo. Gila 1918, Kurów wonti leydi Poloonya kadi.
Ñalnde 9 suwee 1939, e nder wolde difagol Poloonya, woni innde e nder leydi Poloonya ngam fuɗɗoraade wolde adunaare ɗiɗmere, wuro ngoo yani e bommbooji keewɗi e juuɗe Luftwaffe Almaañ. Ina jeyaa e ko bonni, opitaal siwil (ina maantiniri kuuraa boɗeejo), ɗo yimɓe heewɓe maayi heen. E nder wolde adunaare ɗimmere, Almaañ sosi e nder wuro hee nokkuuji ɗiɗi gollorɗi jiyaaɓe. E hitaande 1942, geto tokooso sosaa. Kono ko ɓuri heewde e Poloonyanaaɓe nanngaaɓe to Kurów ndogi, naati e diwanuuji konu leydi Poloonya gollotooɗi e laddeeji saraaji ɗii.
Yahuudiyankooɓe to Kurów
taƴtoFotde 2 600 yahuud ina nguurnoo e Kurów nde wolde adunaare ɗimmere fuɗɗii. Yimɓe yahuud en to Kurów ndartinaama e nder laɓɓingol leƴƴi caggal nde Wehrmacht yani e maɓɓe. Sinaagog oo bonnii no feewi. E lewru suwee 1941, geto sosaa, yahuud en kaɗaa yaltude Kurów. E lewru abriil walla mee 1942, ko ɓuri heewde e yahuud en Kurów njaltinaama Konskowola, won heen liɓaama e laawol, caggal ɗuum janngo mum fayde e gartirgol otooji saraaji Pulawy, doole mum en naati e otooji. Ɓe nawaa Sobibor. Yahuudiyankooɓe Kurów heewɓe keɓii daɗde e cuɓagol ñalawma gadano oo e nder ndeen kampaañ e ɓeen yahuud en mbaawii wallitde yuɓɓinde e huutoraade murto Sobibor ngo addani Almaañnaaɓe e koye mum en halkude kampaañ oo. Hay so tawii won Kerecee’en Poloñnaaɓe ina cemmbina Yahuuda en e Almaañnaaɓe, woɗɓe mballitii e daɗndude e hisnude Yahuudiyankooɓe Kurów heewɓe : Mieczysław Kutnik, Adam Turczyk, Wacław Mańko, e Andrzeshed e Katarzyna Zarzycki, ɓeen ɗiɗaɓere ɓe nganndiraa ko no Narseeji Yahuuda en hare.[1] Yahuudu'en ɗuuɗɓe nder 2,600 Yahuudu'en ko adii wolde, nguuri nder wolde nde.[2]
Heewɓe e wonnooɓe e yahuud en hoɗɓe e Kurów, ngummiima Amerik, Israayiil, Arjantiin, Farayse hade wolde adunaare ɗimmere e nokkuuji goɗɗi, ɗo ɓe mbaawi dañde reentaade. Wonno ko fedde wirwirnde Kurów to New York.[3]
Mahdiiji e nokkuuji ɓooyɗi
taƴto- Eklesiya St. Michael (mahiraaɗo e hitaande 1452, moƴƴinaama e hitaande 1692) e yanaande galle Zbąski e nate Santi Gucci (1587)
- Tower Bell (mahiraa ko e teeminannde 18ɓiire)
- Damal (mahiraa ko e hitaande 1911)
- Rektora (mahiraaɗo e hitaande 1778-1782)
- Mahdi Vicar e duɗal parroisse
- Cemetery wolde adunaare adannde
- Saal Komin (mahiraa ko e teeminannde 19ɓiire)
- Posto (mahiraa ko e teeminannde 18ɓiire)
- Thermae (mahiraa ko e teeminannde 19ɓiire)
- Won e monimaaji
- Moota
- Laawol mawngol S12 e S17 ina rewi e fuɗnaange Kurów gila 2013, ina addana yah-ngartaa Lublin–Warsaw rewde wuro ngoo.
Natal
taƴto-
Eklesiya St. Michael
-
Banke ngenndiijo Kurow
-
Musium Kurow
-
Posto Kurow
-
Jaangirde to Kurow
Kippuuji dingiral
taƴto- KKS Garbarnia (futbol, futsal)
- KTS Topspin (tennis taabal)
- Kur-Team (yahdu nordic)
- OSP (diɗɗal haɓde e yiite)
Yimɓe teskaaɓe
taƴto- Wojciech Jaruzelski – seneraal, gonnooɗo hooreejo leydi Poloñ e diktatoor kominist (jibinaa ko 1923 to Kurów, maayi ko 2014 to Warsaw)
- Czesław Janzarski – yimoowo, binndoowo daartol sukaaɓe (jibinaa ko 1911 to Hruszwica, maayi ko 1971 to Warsaw)
- Klemens Kurowski – mawɗo Poloñ, senaateer, joom Kurów (jibinaa ko hedde 1340, maayi ko adii 1405)
- Grzegorz Piramowicz – almuudo to Kurów, binndoowo, filosof (jibinaa ko 1735 to Lviv, maayi ko 1801 to Midzyrzec Podlaski)
- Ignacy Potocki – mawɗo, joom Kurów (jibinaa ko 1750, maayi ko 1809 to Vienne)
Tuugnorgal
taƴto
Albaniya | Almaanya | Anndoora | Armaaniya | Aserbayjan | Belaruusiya | Bosniya e Herzegovina | Beljik | Biritaani-Mawndi | Bulgariya | Cekiya | Danemark | Estoniya | Farayse | Finland | Hispaanya | Holannda | Hunngariya | Irlannda | Islannda | Italiya | Jorjiya | Kibris | Korowaasiya | Latvia | Liechtenstein | Lituwaniya | Luksammbuur | Masedoniya | Malta | Moldowa | Monako | Montenegro | Norwees | Otiris | Poloonya | Portokeesi | Romaniya | Roosiya | San Marino | Serbiya | Sulowakiya | Suloweniya | Suwed | Suwis | Türkiye | Ukrayiina | Watikan | Yunan |